Pu­hee­nai­he: Onko Lahden 2001 do­ping­hä­peäs­tä päästy jo yli?

Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa dopingskandaaliin maastohiihdon MM-kisoissa Lahdessa vuonna 2001 ja sen vaikutuksiin suomalaiseen hiihtourheiluun.

Osan harteilla painaa kotikisojen aikaan vielä edellisten vuoden 2001 kisojen dopingkäry.
Osan harteilla painaa kotikisojen aikaan vielä edellisten vuoden 2001 kisojen dopingkäry.
Kuva: Kimmo Brandt

Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa dopingskandaaliin maastohiihdon MM-kisoissa Lahdessa vuonna 2001 ja sen vaikutuksiin suomalaiseen hiihtourheiluun.

MM-kisat Lahdessa 16 vuotta sitten päättyivät kuuden suomalaisen huippuhiihtäjän dopingkäryyn. Suomi menetti kolme kisoissa voitettu mitalia ja hiihtäjät määrättiin väliaikaisiin kilpailukieltoihin.

Maastohiihtojoukkueiden päävalmentajat sekä kaksi lääkäriä saivat elinikäisen toimitsijakiellon.

Joko Suomen maastohiihto on selvinnyt Lahden dopinghäpeästä?

Ratkaisu äänin 4-1 kyllä on.

Suomen hiihtoliiton entinen puheenjohtaja Paavo M. Petäjä Haapajärveltä arvioi, että suurin osa ihmisistä, jotka olivat ”sotkeutuneet asiaan”, ovat selvinneet elämässään suhteellisen hyvin, jotkut erinomaisesti.

– Mika Myllylä on päässyt tästä eroon murheellisella ja valitettavalla tavalla. Minä en ole päässyt asiasta eroon, kiitos suomalaisen median. Olen edelleen jatkuvasti julkisuudessa asian takia, viimeksi kävimme Pekka Vähäsöyringin ja Mika Viitalan kanssa Mika Myllylän haudalla. Juttuja on nyt ollut myös Ruotsissa ja Norjassa.

Paavo M. Petäjän kohdalla dopingkäryt Lahdessa 2001 ovat tiivistyneet kahteen kysymykseen.

– Tiesinkö vai en ja toiseksi miten selvisin, Petäjä toteaa.

Hän sanoo selvinneensä paljolti sen ansiosta, että on koulutukseltaan juristi ja ”monessa sopassa keitetty”.

– Kun joutuu tällaiseen myllytykseen, vaatii tavallista kovempaa ihmistä. Tavallinen ihminen olisi murtunut. Viime joulu oli ensimmäinen, jolloin ei tullut enää ikäviä kortteja. Uskon suomalaiseen hiihtoon, se antaa voimaa.

Petäjä ihmettelee, miksi 16 vuoden takaista asiaa kaivellaan edelleen.

– Olen sanonut lännessä ja idässä kollegoille, että jos sama olisi tapahtunut Norjassa, siellä olisi puhuttu 2-3 päivää, Ruotsissa ehkä viikko, mutta itänaapurissa ei ollenkaan. Nyt eletään vuotta 2017 ja vielä tästä jaksetaan jauhaa Suomessa.

Urheilutoimittajien liiton puheenjohtaja, urheilutoimittaja Heikki Miettinen Helsingin Sanomista uskoo, että häpeästä on päästy yli.

– Lahden tapahtumista on 16 vuotta ja on tullut uusi sukupolvi hiihtäjiä ja katsojakuntakin on vaihtunut jonkin verran. Vanha hiihtokansa ei tietenkään koskaan unohda Lahtea 2001, mutta en usko siitä häpeää tunnettavan. Nykymaailman dopinguutiset ovat vielä paljon rajumpia, ja niitä tulee lähes jokaisesta isommasta urheilumaasta. Omalla tavalla oli hauskaa, että juuri Lahdessa keihäsmies Antti Ruuskanen sai hopeaksi korotetun olympiamitalinsa, Miettinen sanoo.

Historioitsija ja tietokirjailija Erkki Vettenniemen mielestä talven 2001 niin sanottu häpeä säilyy hiihdon yllä niin kauan kuin media pitää yllä käsitystä hiihtolääkinnän aiheuttamasta ”kansallisesta häpeästä” tai ”traumasta”.

– Tämäkin kysely tukee hupaisaa oletusta, että suomalainen psyyke olisi järkkynyt parin pissanäytteen tähden. Hälyotsikoiden taakse pyrkiville lukijoille suosittelen Tarja Laineen pohdintaa suomalaisen häpeäpuheen perinteestä kirjoituskokoelmassa Hiihto ja häpeä – Lahti 2001 mediaskandaalina (2010). Muistutan myös hiihtohuumorin valtaisasta vyörystä, jonka Lahden tapahtumat laukaisivat liikkeelle.

Suomen urheilun eettisen keskuksen ja Suomen antidopingtoimikunnan tutkimuspäällikkö Nina Laakson mielestä nykyurheilijat ovat hyvin tietoisia anti-dopingtoiminnan merkityksestä ja tehokkaan valvonnan tärkeydestä.

– Vaikka suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu ”velloa menneissä”, niin meillä on vahva ja moderni urheilukulttuuri, joka elää tätä päivää. Ja näin tulee ollakin. Onhan vuoden 2001 tapahtumien jälkeen kasvanut jo uusi eteenpäin katsova urheilijasukupolvi. Tällä taataan jokaisen urheilijan oikeus puhtaaseen urheiluun ja reiluun peliin. Urheilijat näyttävä meille kaikille hienoa esimerkkiä keskittymällä nykyhetkeen.

Entinen maajoukkuehiihtäjä Teemu Kattilakoski oli Lahden MM-kisojen 2001 kisajoukkueessa ja mukana dopingtesteissä. Hänen piti hiihtää 50 kilometrin kisa, mutta hän tulin kuumeeseen ja kisa jäi hiihtämättä.

– Ensimmäisinä vuosina tapahtuman jälkeen oli ehkä jonkinlaista häpeää, kun suomalaisena osallistui kisoihin. Luulen, että nyt asiasta on jo päästy yli. Ainakin itse olen, koska on siitä jo niin kauan aikaa. Jo noin kymmenen vuotta sitten alkoi tuntua, että eiköhän tämä asia ole jo käsitelty loppuun. Silloin Lahdessa tapahtui mitä tapahtui, mutta on viimeistään nyt jo aika siirtyä eteenpäin.

Mitä mieltä olet Lahden 2001 dopingkäryistä? Vieläkö ne vaivaavat suomalaista hiihtourheilua? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä