Pu­hee­nai­he: Onko ää­nes­tä­mi­nen kan­sa­lais­vel­vol­li­suus?

Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa äänestämiseen.

Kuntavaaleissa on äänioikeus jokaisella viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävällä henkilöllä.
Kuntavaaleissa on äänioikeus jokaisella viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävällä henkilöllä.
Kuva: Heikki Uusitalo

Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa äänestämiseen.

Kuntavaaleissa on äänioikeus jokaisella viimeistään vaalipäivänä 9. huhtikuuta 18 vuotta täyttävällä henkilöllä.

Oikeuksien lisäksi kansalaisilla on velvollisuuksia, esimerkiksi oppi- ja verovelvollisuus sekä asevelvollisuus.

Äänestysaktiivisuus on laimentunut 1960-luvun huippuvuosista. Viime kuntavaaleissa 2012 äänestysprosentti jäi 58,3 prosenttiin. Kuuluuko äänestäminen kansalaisen velvollisuuksiin? 

Ratkaisu äänin 3-2 kyllä.

Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jyrki Vainonen sanoo, että vaaleissa äänestäminen on sekä miellyttävä kansalaisvelvollisuus että perustava kansalaisoikeus. Hänen mielestään mahdollisuus äänestää muistuttaa, että elämme demokratiassa, jossa asioista saa olla turvallisesti montaa eri mieltä.

- Demokraattista yhteiskuntaa ei kuitenkaan voi pitää itsestäänselvyytenä maailmassa, jossa vauraus ja valta kasaantuu yhä harvempiin käsiin.

Vainosen mielestä äänestämättä jättäminen on tehoton ja turha kannanotto.

 -  Se on tyhjä teko, joka ei muuta maailmaa eikä suuntaudu vallanpitäjiä vastaan jos joku niin ajattelee. Demokratiassa jokainen annettu ääni vaikuttaa. Siksi demokratia on kaunis, Vainonen toteaa.

Valtiotieteen tohtori, Ajatuspaja e2:n tutkija Jussi Westinen sanoo, että äänestäminen on velvollisuus, muttei pakko. Vuoden 2015 vaalitutkimuksen mukaan eläkeikäisistä 81 prosenttia on täysin samaa mieltä siitä, että äänestäminen on kansalaisvelvollisuus, kun taas alle 25-vuotiaista tätä mieltä on 37 prosenttia.

 - Uusille sukupolville äänestämistä ei kannata tuputtaa velvollisuutena. Sen sijan erityisesti koulujen demokratiakasvatuksella voitaisiin vaikuttaa siihen, että yhteiskuntaa ymmärretään paremmin. Tämä voisi heijastua äänestysprosenttiin, Westinen arvioi.

Hän huomauttaa, että äänestäminen ei ole vain tuen osoittamista tietylle puolueelle, vaan myös kollektiivisen tuen osoittamista demokraattiselle järjestelmälle.

Päätoimittaja Anni Hyypiö Oulun ylioppilaslehdestä toteaa, että äänestämällä demokraattisen valtion kansalainen vaikuttaa siihen, kuka hänen asioitaan ajaa.

 - Äänen antaminen on yksinkertainen, tärkeä ja merkityksellinen tapa vaikuttaa. Äänestysprosentit kuitenkin osoittavat sen, että vain osa kansalaisista haluaa täyttää kansalaisvelvollisuutensa.

Anni Hyypiö uskoo, että ongelmaa ei ratkaista äänestyspakolla.

 - Se vain nostaisi tyhjän lipun, kirkkoveneen ja Aku Ankan saamia äänimääriä. Pakko ei myöskään poistaisi äänestämättömyyden syitä, turhautumista yhteiskuntaan ja poliittiseen päätöksentekoon. Demokratiaan kuuluu myös oikeus olla käyttämättä ääntään.

Politiikan tutkija, professori Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta sanoo, että äänestäminen on ensi sijassa oikeus, ei velvollisuus.

 -  Demokratiassa tulee olla oikeus myös jättää äänestämättä. Silloin kansalainen tyytyy siihen, ettei hän välttämättä tule edustetuksi.

Kestilä-Kekkosen mielestä ongelmallista on, jos osallistumattomuus johtuu voimattomuuden tunteesta ja politiikasta vieraantumisesta.

 - Osallistumisen eriarvoistuminen on ongelma. Joidenkin väestöryhmien ääni ei tule kuulluksi heitä koskevassa päätöksenteossa kun taas toiset väestöryhmät, kuten korkeasti koulutetut, hyvätuloiset ja iältään vanhemmat ihmiset, ovat päätöksentekoelimissä yliedustettuja.

Myös Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin mielestä äänestäminen on ennen kaikkea oikeus.

 -  Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutettiin kunnallishallinnossamme jo 100 vuotta sitten, ja saamme olla siitä ylpeitä. Vaikka äänestysaktiivisuus on laskenut 1990-luvulta lähtien, kaksi kolmesta kuntalaisesta pitää kuntavaaleissa äänestämistä edelleen tärkeimpänä keinona vaikuttaa kuntansa asioihin.

Pekola-Sjöblomin mukaan äänestämisen tärkeys korostuu iän myötä.

 - Etenkin vanhimmissa ikäluokissa äänestäminen koetaan kansalaisvelvollisuutena. Lisäksi kuntalaisilla on oikeus ja yhä enenevässä määrin halua osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan myös vaalien välillä.

Mitä mieltä olet äänestämisestä? Aiotko äänestää kuntavaaleissa? Onko se kansalaisvelvollisuus? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

Ilmoita asiavirheestä