Pu­hee­nai­he: Onko A1-kie­len opis­ke­lu jo en­sim­mäi­sel­lä luo­kal­la pe­rus­tel­tua?

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa ensimmäisen vieraan kielen opiskelun aloitusikään.

Ensimmäisen vieraan kielen opiskelu alkaa tulevaisuudessa jo peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Usein tämä A1-kieli on englanti.
Ensimmäisen vieraan kielen opiskelu alkaa tulevaisuudessa jo peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Usein tämä A1-kieli on englanti.
Kuva: Teija Soini/arkisto

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa ensimmäisen vieraan kielen opiskelun aloitusikään.

Hallitus päätti kehysriihessä, että ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu alkaa tulevaisuudessa jo peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Useat kunnat ovat jo ryhtyneet tarjoamaan opetusta varhemmin, mutta 1.1.2020 alkaen varhaisempi kieltenopetus koskee kaikkia ekaluokkalaisia. Onko A1-kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla perusteltua?

Raadin ratkaisu äänin 4-1: ensimmäisen vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla on perusteltua.

– Oppimisen ja aivojen kehityksen kannalta kielten opiskelu kannattaa aloittaa nykyistä aiemmin. Oppilas oppii kieli- ja kulttuuritaitoja ja hänen kielitietoisuutensa kehittyy, ranskan opettaja ja Suomen kieltenopettajien liiton SUKOL ry:n puheenjohtaja Sanna Karppanen linjaa.

– Nyt kunnilla on mahdollisuus panostaa monipuoliseen kielivalikoimaan ja tarjota A1-kieliksi eri vaihtoehtoja. On hienoa, että kokeilujen avulla aloitettu opetus vakiinnutetaan, Karppanen jatkaa.

– Kieltenopettajien viestien perusteella pienten lasten opettaminen on innostavaa. Alkuopetukseen lisätyt tunnit eivät vie muilta aineelta tunteja. Kielten opiskelu tuo iloa ja siitä saa voimaa.

– Steinerkouluissa on lähes sadan vuoden ajan aloitettu kahden vieraan kielen opetus ensimmäisellä luokalla, kieltenopettaja ja Oulun steinerkoulun rehtori Anne Mari Savolainen kertoo.

– Ensimmäisten vuosien opetus on suullista ja lapsi ikäänkuin uppoaa uuteen kieleen samoin kuin äidinkieltä oppiessaan. Laulut, lorut ja leikit tarjoavat luonnollisen tavan oppia matkimisen ja toiston kautta, Savolainen kuvaa.

Savolaisen mukaan lapselle tyypillinen into ja riemu uuden oppimisesta säilyy, kun oppitunnit ovat lyhyitä ja toiminnallisia eikä yksilösuorituksia edellytetä.

– Huomaamatta tutuiksi tulleet rakenteet ja eri aihepiirien sanastot ovat erinomainen pohja tulevien vuosien tietoisemmalle kielenopiskelulle.

– Alkuopetuksessa (ensimmäisellä ja toisella luokalla) pitäisi keskittyä nimenomaan oman äidinkielen yleiskielen haltuunottoon – se on lapselle ensimmäinen vieras kieli, Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen perustelee ei-vastaustaan.

– Lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen on yhä useammalle lapselle vaikeaa, ja erityisopetuksen tarve lisääntyy. Siksi ei olisi järkevää lisätä kieliopintoja A1-kielellä, vaan keskittyä nimenomaan oman äidinkielen perustaitojen opetteluun, Hyytiäinen lisää.

– Lisäksi A1-kieli on suurimmalla osalla lapsista englanti, jota he kuulevat ja lukevat esimerkiksi videopelejä pelatessaan ja elokuvia katsellessaan muutenkin runsaasti. Uudistus ei siten laajenna kieltenopiskelun kirjoakaan, jonka kapeudesta on oltu huolestuneita.

– Kieli on keskeinen lapsen kehityksessä ja oppimisessa. Kielenkehitys liittyy kognitiiviseen kehitykseen, kuten ajattelun, muistin sekä emotionaaliseen kehitykseen. Kieli on oppimisen kohde ja sen väline, Helsingin yliopiston yliopistonlehtori, erityispedagogiikan dosentti Minna Törmänen kertoo.

Törmäsen mukaa kielitaito on myös kommunikatiivinen kompetenssi, joka ei sisällä vain kielellisiä komponentteja, vaan yleisiä valmiuksia oppimiseen ja elämänhallintaan liittyen. Lapsen kieltenkehitys varhaisvuosina on nopeaa ja kieltenoppimiseen on synnynnäinen taipumus.

– Koulujen on kuitenkin tärkeää käyttää alkuopetukseen soveltuvaa pedagogiikkaa ja pyrkiä opetukseen, joka huomioi erilaisuuden ja vahvuudet, Törmänen korostaa.

– Tutkimukset osoittavat selkeästi, että kieltenopiskelussa saavutetaan parempia tuloksia, kun se aloitetaan aikaisemmin. Mielestäni käytännön kielitaitoa kannattaisi opettaa jo lastentarhassa, Helsingin yliopiston kielitieteen tutkija Janne Saarikivi ehdottaa.

– Sen sijaan olen hieman huolissani siitä, että todennäköisesti lähes ainoana A-kielenä tullaan opiskelemaan englantia. Englanti on kuitenkin ainoa kieli, jota käytännössä opitaan työelämän ja viihteen kautta koko elämän ajan, Saarikivi lisää.

– Kouluissa tulisikin panostaa muiden kielten opiskeluun, nykyisin erityisesti ei-eurooppalaisiin kieliin, kuten kiinaan, japaniin, venäjään ja arabiaan.

Mitä mieltä olet A1-kielen opiskelun aloittamisesta ensimmäisellä luokalla? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

Ilmoita asiavirheestä