Pu­hee­nai­he: Muut­taa­ko korona elä­määm­me py­sy­väs­ti ja mihin suun­taan – "Aikaan ennen koronaa ei ole pa­luu­ta"

Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa koronakriisin pitkäaikaisiin vaikutuksiin elämäämme.

Koronavirus johti maailman poikkeusoloihin, jollaisiin nykyiset nuorimmat sukupolvet eivät ole joutuneet vielä koskaan. Muuttaako korona käsitystämme maailmasta ja ihmisestä? Kuvituskuva.
Koronavirus johti maailman poikkeusoloihin, jollaisiin nykyiset nuorimmat sukupolvet eivät ole joutuneet vielä koskaan. Muuttaako korona käsitystämme maailmasta ja ihmisestä? Kuvituskuva.
Kuva: Joel Maisalmi

Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa koronakriisin pitkäaikaisiin vaikutuksiin elämäämme.

Koronavirus johti maailman poikkeusoloihin, jollaisiin nykyiset nuorimmat sukupolvet eivät ole joutuneet vielä koskaan. Muuttaako korona käsitystämme maailmasta ja ihmisestä? Mikä elämäntavassamme muuttuu eniten? Muuttavatko erikoisjärjestelyt taloutta, työtä, vapaa-aikaa tai muuta osaa arjestamme niin ettei entinen enää palaa?

Onko koronan aiheuttama muutos pysyvää?

Ratkaisu äänin 5-0, korona muuttaa elämäämme pysyvästi.

Yliasiamies Jyrki Katainen Sitrasta sanoo toivovansa, että kriisi puhkoisi viime vuosien aikana muodostuneita pienten piirien kuplia. Samalla se vahvistaisi yhteisöllisyyttä niin suomalaisten kuin eri kansakuntien välillä.

– Aikaan ennen koronaa ei ole paluuta, Katainen toteaa.

– Siksi tarvitsemme nyt uudistumiskykyä ja -halua niin omassa arjessamme kuin yhteiskuntana. Luottamus toisiimme, päätöksentekoon ja yhteiskunnan instituutioihin on ollut yksi Suomen vahvuuksista. Sen pohjalle rakentuvat myös uudenlaisen arjen kulmakivet: toimivat lähi- ja digipalvelut sekä kestävän talouden ja toimeentulon perustukset reilun datatalouden ja kiertotalouden periaatteilla.

Terveyden ja hyvinvointilaitoksen THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo arvioi, että kriisi luo sellaista yhteishenkeä, joka saattaa helpottaa sote- ja sotu-uudistuksia ja työmarkkinareformeja.

– Vastauksena korona-kriisiin tehdään toimenpiteitä, jotka luovat polkuriippuvuutta. Kun nyt esimerkiksi yrittäjät ja freelancerit saavat työttömyysturvan, sitä on vaikea ottaa myöhemmin pois. Muutoksen pysyvyys liittyy polkuriippuvuuteen: jos uusia avauksia ei tule tai niistä ei pidetä, ei polkuriippuvuuttakaan synny.

Hiilamo lisää, että esimerkiksi Estonian jälkeen laivamatkustaminen nousi uuteen kukoistukseen. Sama tapahtui lentomatkustamiselle 9/11 jälkeen.

Aivotutkija, kasvatustieteen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta uskoo viruksen opettavan meille hyviä ratkaisuja. Hänen mukaansa opimme toteuttamaan etäkoulua, ja se voi olla jatkossa tuomassa tasa-arvoisempaa opetusta ja koulutusta maan joka kolkassa.

– Opimme, ettei ketään voi jättää yksin kotiinsa, vaan kontakteja tarvitaan. Isovanhempien ja lastenlasten etäyhteys jääköön käyttöön jatkossakin, Huotilainen esittää.

– Moni oppii etätyön tapoja vasta nyt. Lopultakin, sillä videokokoustyökalut ja työskentelyalustat ovat olleet tarjolla jo vuosikymmeniä.

Minna Huotilainen jatkaa, että koronaviruksen johdosta pääsemme myös testaamaan, miten pärjäämme ilman lomalentoja ja viihdeshoppailua.

– Tästä taidosta on jatkossa hyötyä myös luonnonsuojelussa.

Tilastokeskuksen erikoistutkija Hannu Pääkkönen sanoo, että koronavirus saattaa voimistaa jo nähtävissä olevia ajankäytön kehityssuuntia, vaikka rajoitusten poistuttua monet arjen toiminnot palaavat ennalleen.

– Etätyön tekeminen on yleistynyt palkansaajien keskuudessa viime vuosina harppauksenomaisesti. Silti etätyötä teki vasta 28 prosenttia palkansaajista vuonna 2018, joten uusien kokemusten myötä tämä osuus kasvanee entisestään, Hannu Pääkkönen uskoo.

Toinen kehityssuuntaus on, että kasvokkainen sukulaisten, ystävien ja naapureiden tapaaminen on vähentynyt 2000-luvulla. Samalla päivittäinen yhteydenpito ystäviin puhelimitse tai internetin välityksellä on yleistynyt.

– Koronavirus saattaa vahvistaa myös tätä kehitystä pysyvästi.

Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professorin Markku Wileniuksen mielestä korona muuttaa meitä ja "niin pitää käydäkin". Wilenius on myös Dubain tulevaisuusakatemian dekaani sekä Unesco-professori. Hänen mukaansa koronaepidemian pohjimmainen syy on siinä, että suhteemme luontoon on vääristynyt. Koronakriisissä se ilmenee siinä, miten kiinalaisten kohtelevat kaltoin villieläimiä.

– Toivottavasti tämä on askel eteenpäin siinä, että tunnustamme eläinten samoin kuin muun luonnon oikeudet toisin kuin nyt.

Wileniuksen mielestä koronan toinen opetus on, että opimme hyödyntämään teknologisia mahdollisuuksia toimia paikasta riippumatta ja näin vältämme turhaa liikkumista.

– Lisäksi meidän yletön viehätys materiaaliseen ylikulutukseen on loputtava, tilalle on löydettävä henkeämme jalostavia harrastuksia, Markku Wilenius sanoo.

Jutun kommentointi on päättynyt.