Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa tällä viikolla kantaa liikenneonnettomuuksien syihin. Pohjantiellä Oulussa nähtiin viime maanantaina harvinainen kolarisuma, kun useissa peräkkäisissä onnettomuuksissa oli mukana yhteensä 29 autoa.
Keli oli tapahtumahetkellä huono, mutta osasyynä onnettomuuksiin pohdittiin myös kuljettajien varomattomuutta. Ovatko vakionopeudensäätimet, etäisyysanturit ja kaistavahdit tuudittaneet autoilijat liialliseen turvallisuuden tunteeseen?
Raadin ratkaisu äänin 4-1: autoilijat eivät luota liikaa autojen turvallisuuteen.
– Usein auton kuljettajat luottavat ylioptimisesti ajotaitoonsa ja auton ja sen turvajärjestelmien suorituskykyyn, raadin ainoa kyllä-vastauksen antanut Oulun yliopiston auto- ja työkonetekniikan emeritusprofessori Mauri Haataja toteaa.
– Edelleen tulee painottaa kuljettajan toimintaa, ajotaitoa, tarkkaavaisuutta sekä turvavälin ja ajonopeuden merkitystä etenkin kun ajetaan syys- ja talvikelin; matalan kitkan, pöllyävän lumen, rankkasateen ja pimeyden vallitsevissa olosuhteissa ja erityisesti autojen jonomuodostelmassa, Haataja korostaa.
– Auton jarrujärjestelmän moitteeton suorituskyky ja renkaiden kunto ovat edelleen auton liikenneturvallisuuden perusta riippumatta siitä, millaisella turvajärjestelmällä auto on varustettu, hän lisää.
– On melko harvinaista joutua läheltä piti -tilanteeseen tai kolariin. Tämä saattaa luoda liiallisen turvallisuuden tunteen, Helsingin yliopiston liikennetutkimusyksikön tutkija ja Liikenneturvan suunnittelija Ida Maasalo kertoo.
– Älykkäiden kuljettajaa avustavien järjestelmien rajoitteiden ymmärtämättömyys voi lisätä riskiä. Kuinka moni esimerkiksi tietää, että nykyiset hätäjarrutusjärjestelmät jalankulkijantunnistuksella eivät yleensä tunnista pieniä lapsia, Maasalo kysyy.
– Keskeisemmin onnettomuusriskiä kuitenkin yleensä kasvattanee liiallinen luotto omaan ajotaitoon ja kykyyn hallita liikennetilanne – myös silloin, kun tarkkaavaisuus on ajon aikana älylaitteessa tai tilannenopeus on liian suuri.
– Ihmiset luottavat liikaa omiin mahdollisuuksiinsa. Esimerkiksi liian lyhyet turvavälit ovat kuljettajien virheitä, kun he eivät riittävästi ennakoi eivätkä ota huomioon olosuhteita. Tämä ilmiö näkyy liikenteessä, olipa kyseessä uudella tai vanhalla tekniikalla varustettu auto, Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen toteaa.
– Kuljettaja vastaa autonsa hallinnasta. Uudet autot tukevat ja helpottavat monella tavalla kuljettajaa, mutta vastuu on käyttäjällä. Pitää ymmärtää, mitä auto osaa ja mitä kuljettajan pitää osata, Tarvainen painottaa.
– Olen ajanut ammatikseni autoa Oulussa lähes 34 vuotta, ja mielestäni tällaisen yhden ison ketjukolarin vuoksi ei kannata missään nimessä vetää sellaisia johtopäätöksiä, että turvallisuuteen kehitetyt järjestelmät aiheuttaisivat kuljettajissa sellaisen tunteen, että nopeudet voisivat kasvaa ja pysähtymismatkat lyhentyisivät, Oulun taksiautoilijat ry:n ja Oulun Aluetaksi Oy:n puheenjohtaja Kari Räihä näkee.
– Oulussa vain yksinkertaisesti liikennemäärät ovat kasvaneet viime vuosien aikana. Kuljettajien pitäisi ehdottomasti pitää turvavälit kunnossa ja ottaa keliolosuhteet huomioon kaikkina vuorokauden aikoina, Räihä neuvoo.
– Kuljettajaa avustavat järjestelmät parantavat liikenneturvallisuutta. Jopa turvavyötä vastustettiin sillä, että sen käyttö johtaa virheelliseen turvallisuuden tunteeseen, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen muistuttaa.
– Tosiasia on se, että onnettomuuksia ehkäisevien järjestelmien sekä autojen kolariturvallisuuden kehittyminen on parantanut liikenneturvallisuutta huimasti ja parantaa sitä edelleen.
– Autojen entistä parempi ajomukavuus ja hyvä liikenneympäristö voivat kuitenkin jossakin tilanteessa antaa väärän vaikutelman todellisista olosuhteista, kun ne muuttuvat nopeasti poikkeuksellisiksi. Tärkein turvavaruste on kuitenkin aina ratin ja penkin välissä, Nieminen lisää.
Mitä mieltä olet liikenneonnettomuuksien syistä? Vastaa kommentoimalla tätä juttua tai Kalevan Facebook-profiilissa.