Pu­hee­nai­he: Kuu­luu­ko hiihto suo­ma­lai­sen kan­sa­lais­tai­toi­hin?

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa hiihtämisen taitoon ja tämän taidon tarpeellisuuteen.

Vieläkö hiihto kuuluu suomalaisen kansalaistaitoihin? Kuvassa vuoden 2018 Tervahiihdon lähtö Sankivaarassa.
Vieläkö hiihto kuuluu suomalaisen kansalaistaitoihin? Kuvassa vuoden 2018 Tervahiihdon lähtö Sankivaarassa.
Kuva: Jarmo Kontiainen/arkisto

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa hiihtämisen taitoon ja tämän taidon tarpeellisuuteen. Maastohiihdon MM-kisat ovat päättymässä Seefeldissä, ja hiihtäminen puhuttaa taas, kuten Suomessa joka talvi. Yksi huolestuu varusmiesten puutteellisesta hiihtotaidosta, toinen hiihdon vähäisestä osuudesta koululiikunnassa, kolmas hiihdon pakollisuudesta koululiikunnassa, neljäs hiihtomenestyksestä arvokisoissa ja niin edelleen. Vieläkö hiihto kuuluu suomalaisen kansalaistaitoihin?

Raadin ratkaisu äänin 3-2: hiihto kuuluu suomalaisen kansalaistaitoihin.

– Hiihdolla on juurevat perinteet koululiikunnassa. Lajina maastohiihto on ollut tärkeä kuntoliikunnan edistäjä ja mahdollistanut kestävyysliikunnan talviharjoitteluun ja koulumatkojen kulkemiseen lihasvoimin. Hiihtoa koululajina puoltaa moni asia ja sillä on vankat kannattajansa. Suomalainen menestys ja kansallistunto ovat vuosikymmeniä olleet hiihtolajien varassa, Koululiikuntaliiton toiminnanjohtaja Kristiina Jakobsson toteaa.

– Liikunnan opetussuunnitelmassa lajien sijaan keskitytään perusliikuntataitojen oppimiseen ja elämänpituisen liikuntamotivaation synnyttämiseen, Jakobsson perustelee ei-vastaustaan.

– Olosuhteet asettavat pitkälle maallemme omat haasteensa. Tarvitaan avarakatseista ja monipuolista koululiikuntaa. Kansalaistaidot ja kansallislajit elävät murroskautta ainakin koulujen arjessa, hän lisää.

– Kansalaiset eivät ole enää riippuvaisia hiihtotaidosta samalla tavalla kuin vaikkapa 50-luvulla, jolloin moni suomalainen suksi kauppaan, kouluun tai kirkkoon, niinikään ei-vastaukseen päätynyt Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson muistuttaa.

– Yhä harvemmalla on sukset, eikä hiihto enää ole pakollinen laji kouluissa, ja kiihtyvä ilmastonmuutos muuttaa liikkumistapojamme entistä enemmän sulan maan ulkoiluksi.

– Vaikka nykyarjessa emme ole riippuvaisia hiihtotaidoista, niin silti se on ylivoimaisesti suosituin talviulkoiluharrastus Suomessa. Kolmasosa suomalaisista hiihtää, koska hiihto on hauskaa, kehittää kuntoa ja maustaa mieltä, Karlsson luettelee.

– Hiihto on yksi kansallislajeistamme. Vaikka kilpalajina hiihdon suosio on vähän hiipunut, on se kuntoilumuotona kasvussa. Suomalaista kansallistaitoa on, että lähes jokainen yli 15-vuotias suomalainen kertoo osaavansa hiihtää, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n aluejohtaja Esko Hassinen määrittelee.

– Hiihto on hyväksi sydän- ja verenkiertoelimistölle. Hiihto kehittää jalkojen ja käsien suuria lihaksia sekä keskivartaloa ja selkää. Raikkaassa ulkoilmassa, upeassa talviluonnossa ja kevätauringon paisteessa mieli lepää, Hassinen perustelee.

– Suomalaisten hiihtomenestys tuo tunteet pintaan. Vuonna 2018 talviolympialaisten miesten 50 km:n hiihto oli TV2-kanavan katsotuin ohjelma. Hiihto kuuluu suomalaisuuteen kuin sauna ja sisu.

– Hiihtotaito on tärkeä kansalaistaito, jolla on sotilaallinen arvonsa. Operatiivisessa toiminnassa liikkuminen sopeutetaan vallitseviin olosuhteisiin ja liikkuminen jalan metrin syvyisessä lumessa ei onnistu ilman suksia ja hiihtotaitoa, majuri Lasse Torpo Pääesikunnasta korostaa.

– Siinä missä hiihtotaitoa on vaikea kehittää Etelä-Suomen vähälumisina talvina, Pohjois-Suomessa taidon omaksumiselle on paremmat edellytykset. Puolustusvoimat kouluttaa hiihtotaitoja niille joukoille, joiden tehtävät sitä vaativat – olosuhteiden mahdollistaessa laajemminkin, Torpo lisää.

– Jokaisen koululaisen tulisi tutustua peruskoulun aikana hiihtoon ja opetella hiihdon perustekniikoita. Hiihto kehittää monipuolisesti liikkumis- ja tasapainotaitoja, joita tarvitaan myös muissa liikuntamuodoissa, Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry:n puheenjohtaja Kasper Salin painottaa.

– Oppilaan näkökulmasta oleellista on, että hänellä olisi oikein mitoitetut ja toimivat välineet. Liian pitkiä välineitä voi olla vaikea hallita tai lipsuva suksi ei auta oikean tekniikan opettelussa, Salin opastaa.

– Hiihdon opettelun tulisi olla hauskaa ja tarjota positiivisia oppimiskokemuksia. Väärät välineet voivat olla positiivisten kokemusten esteenä.

Mitä mieltä olet hiihtotaitojen merkityksestä? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

Ilmoita asiavirheestä