Pu­hee­nai­he: Kes­kit­tyy­kö vauraus liikaa ete­lään? "Se, että omistus ja va­ral­li­suus kes­kit­tyy, ei ole koko yh­teis­kun­nan etu"

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa tulojen ja omaisuuden alueellisiin eroihin Suomessa.

Verotietojen mukaan yli 60 prosenttia eniten ansaitsevien tuloista kertyy Uudeltamaalta, vaikka siellä asuu noin 30 prosenttia Suomen väestöstä.
Verotietojen mukaan yli 60 prosenttia eniten ansaitsevien tuloista kertyy Uudeltamaalta, vaikka siellä asuu noin 30 prosenttia Suomen väestöstä.
Kuva: Joel Maisalmi

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa tulojen ja omaisuuden alueellisiin eroihin Suomessa.

Verotietojen mukaan yli 60 prosenttia eniten ansaitsevien tuloista kertyy Uudeltamaalta, vaikka siellä asuu noin 30 prosenttia Suomen väestöstä.

Pääomatulojen määrä vuonna 2018 kasvoi 30 prosenttia vuodesta 2017. Pääomatulosta maksetaan vähemmän veroa kuin palkkatulosta, eikä siitä peritä kuntaveroa ollenkaan.

Onko rikkauden keskittyminen haitallista? Miten pohjoisessa voisi vaurastua?

Ratkaisu äänin 3-2 ei keskity vauraus liikaa etelään.

Aluekehittämisen asiantuntija, valtiotieteen tohtori Timo Aro konsulttitoimisto MDI:stä pitää kysymystä johdattelevana ja katsoo sen vetoavan tunteisiin.

– On kiusaus vastata kyllä, jos asiaa lähestyy vain oman kotipaikan näkökulmasta. Inhorealistinen fakta on, että keskittyminen tuottaa enemmän myönteisiä kuin kielteisiä kerrannaisvaikutuksia, Aro sanoo.

Aron mielestä valtion ei pidä vauhdittaa eikä rajoittaa keinotekoisin hallinnollisin keinoin keskittymien muodostumista.

– Vauraus keskittyy kaikissa kehittyneissä maissa pääkaupunkiseuduille ja suurten kaupunkiseutujen kaltaisiin resurssien solmupisteisiin mukaan lukien Oulun seutu. Politiikan keinoin ei pidä estää tai rajoittaa investointeja, rakentamista tai muuta toimeliaisuutta niissä paikoissa, jotka ovat aidosti elinvoimaisia ja kasvavia.

Savukoskelta Itä-Lapista kotoisin olevan kansanedustaja Markus Mustajärven (vas.) mielestä vauraus keskittyy liikaa etelään, mutta myös entistä enemmän ja entistä pienemmälle ryhmälle.

– Kun itse asun Länsi-Euroopan harvimmin asutulla alueella, niin kyllä sitä katsoo perimmäisen kylän kauimmaisesta mökistä asioita ihan eri tavalla kuin jos asuisin esimerkiksi Kauniaisissa.

Mustajärven mukaan omaisuus ja varallisuus on luonteeltaan kasautuvaa, ja siksi yhteiskunnassa tarvitaan sekä alueellisesti että yhteiskuntaluokittain tasaavia mekanismeja. Hänen mielestään pääomatulojen veroetu ja keinottelu suosii veronkiertäjiä.

– Se, että omistus ja varallisuus keskittyy, ei ole koko yhteiskunnan etu. Tästä on kiistatonta tutkimusnäyttöä. Ei olisi syntynyt Nokian miljonäärejäkään ilman suomalaista tasa-arvoista koulutusjärjestelmää. Kyllä pohjoisessakin voi vaurastua, mutta se on hankalampaa kuin muualla, Markus Mustajärvi sanoo.

Myös Oulun yliopiston maantieteen yliopistotutkija Eeva-Kaisa Prokkolan mukaan vaurauden liiallinen keskittyminen on haitallista.

– Suuret alueelliset ja sosiaaliset erot taloudellisessa hyvinvoinnissa heikentävät yhteiskunnallista resilienssiä eli muutoskestävyyttä. Kun erot alueiden ja väestöryhmien välillä kasvavat, suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän vahvuustekijät, turvallisuus, ennakoitavuus, tasa-arvoisuus ja luottamus heikkenevät.

Eeva-Kaisa Prokkolan mielestä Euroopan unionin ja Suomen aluepolitiikkaa tulee edelleen kehittää ja vahvistaa alueellisten erojen tasaamiseksi.

– Tulevaisuuden haasteiden kohtaamiseen tarvitaan entistä enemmän alueiden välistä yhteistyötä ja solidaarisuutta.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen huomauttaa, että ihmisillä on vapaus valita oma asuinpaikkansa. Se, että voitot pakkautuvat kasvukeskuksiin johtuu Pylkkäsen mielestä kaupungistumisesta, jota vastaan on kallista taistella.

– Vilkkainta business on pääkaupunkiseudulla ja pääomatuloja saadaan muun muassa sijoitustuotosta, yritysten osingoista sekä myyntivoitoista. Kunnat eivät ole pääomatuloverojen saajia, ja vaikka olisivat, jakautuisivat verotulot hyvin epätasaisesti kuntien kesken. Tärkeämpää olisi se, että kaikkia pääomatuloja verotettaisiin samalla tavalla neutraalisti siten, että pääomat voisivat hakeutua tuottavimpiin kohteisiinsa ilman vero-ohjausta. Se kasvattaisi talouden tehokkuutta, Pylkkänen toteaa.

Veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro Suomen Yrittäjistä muistuttaa, että pääosa yritysten pääkonttoreista ja hallinnon virastoista on Uudellamaalla. Siksi luonnollista, että vauraus keskittyy pääkaupunkiseudun läheisyyteen.

– Isot pääomatulot kertyvät yleensä yrityskaupoista, joista tuloa saavat henkilöt usein asuvat siellä.

Hän lisää, että kuntien tulopohjaeroja tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella, jolloin Uudenmaan verotulot hyödyttävät koko Suomea.

– Yrityksille tärkeää on toimiva infra ja alueellinen elinkeinopolitiikka. Pohjoisessa kunnat voisivat harkita, miten houkutella yrityksiä esimerkiksi erikoistumalla johonkin toimialaan, Linna-Aro esittää.

Mitä mieltä olet siitä, että omaisuus ja vauraus keskittyvät verotietojen perusteella Etelä-Suomeen? Mitä ajattelet pääomatulojen kasvusta sekä niiden verotuksesta? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.