Pu­hee­nai­he: Kes­kit­tyy­kö uu­tis­me­dia liikaa Suo­mes­sa? "Di­gi­taa­li­nen jul­kai­su­toi­min­ta syr­jäyt­tää pai­net­tua mediaa, murros vaatii re­surs­se­ja ja osaa­mis­ta"

Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa uutismedian omistuksen keskittymiseen.

Helsingin Sanomia kustantava Sanoma kertoi tiistaina, että se ostaa Alma Median alueelliset ja paikalliset lehdet. Arkistokuva. epa05000434 A general view of Sanomatalo building in Helsinki, Finland, 06 October 2015. The building houses the central editorial of Finland's largest daily newspaper, the Helsingin Sanomat. EPA/MAURITZ ANTIN epa05000434 A general view of Sanomatalo building in Helsinki, Finland, 06 October 2015. The building houses the central editorial of Finland's largest daily newspaper, the Helsingin Sanomat. EPA/MAURITZ ANTIN
Helsingin Sanomia kustantava Sanoma kertoi tiistaina, että se ostaa Alma Median alueelliset ja paikalliset lehdet. Arkistokuva.
Helsingin Sanomia kustantava Sanoma kertoi tiistaina, että se ostaa Alma Median alueelliset ja paikalliset lehdet. Arkistokuva.
Kuva: KIMMO BRANDT

Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa uutismedian omistuksen keskittymiseen.

Helsingin Sanomia kustantava Sanoma ostaa Alma Median alueelliset ja paikalliset lehdet, suurimpina Tampereella ilmestyvän Aamulehden ja Porissa ilmestyvän Satakunnan Kansan.

Pari vuotta sitten Kaleva osti Almalta pohjoisen lehdet, isoimpana Lapin Kansan.

Miten uutismedian keskittyminen vaikuttaa journalismiin? Säilyykö riippumattomuus, moniäänisyys sekä paikallisuus lehtien uutissisällöissä?

Ratkaisu äänin 4-1 ei keskity uutismedia liikaa.

Julkisen sanan neuvoston JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvösen mielestä median omistuksen keskittyminen voi entisestään vähentää moniäänisyyttä. Hyvösen mukaan yhteinen omistaja hakee usein säästöjä ajamalla yhteisiä sisältöjä varsinkin niissä osastoissa, jotka eivät ole medioiden ydinaluetta, kuten ulkomaanuutiset maakuntalehdissä.

– Mutta tälläkin pilvellä on vähintään hopeinen reunus, Hyvönen huomauttaa.

– Keskittyminen saattaa joissakin tapauksissa taata paremman tulevaisuuden. Isossa konsernissa panostukset digitaaliseen kerrontaan, jakeluun ja markkinointiin auttavat myös pienempiä lehtiä pärjäämään. Lukijoiden näkökulmasta keskittyminen voi olla siis myös etu, Eero Hyvönen arvioi.

Sanoma- ja aikakauslehdissä työskennellyt kokenut päätoimittaja, toimittaja ja kolumnisti Yrjö Rautio pitää keskittymistä myös uhkana.

– Siihen on kuitenkin syynsä, ja siitä on myös etua, Rautio lisää.

– Digitaalinen julkaisutoiminta syrjäyttää painettua mediaa. Murros vaatii resursseja ja osaamista, joita on vain suurilla mediataloilla. Verkossa kaikki liikkuu ja kaikki on yhteistä. Alueellisilla reviireillä ei ole enää entistä merkitystä, ei edes omistuksella.

Yrjö Raution mielestä verkko mahdollistaa uudenlaisen moniarvoisuuden, vuorovaikutuksen ja paikallisuuden.

– Kuluttajan ulottuville tulee ison mediatalon korkeatasoisia artikkeleita vaikkapa kulttuurista ja maailmanpolitiikasta, hän sanoo.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokisen mielestä uutismedia ei keskity liikaa.

– Muihin maihin verrattuna lehdistön omistus on Suomessa edelleen varsin laajalla pohjalla, ja sanomalehdistömme nimikemäärä on iso. Yhteistyötä on aina tehty myös journalismissa.

Jouko Jokinen luottaa, että "fiksu omistaja" vaalii tarkasti paikallisuutta ja lehden omaleimaisuutta.

– Suomessa omistus on keskittynyt perinteisille, laatujournalismia arvostaville kustantajille. Monissa muissa maissa lehtien omistus on valunut alan ulkopuolisille pelkkää tuottoa janoaville sijoittajille, Jokinen sanoo.

Viestinnän dosentti Katja Lehtisaari Helsingin yliopistosta arvioi, että lyhyellä aikavälillä ei ole suurta uhkaa moniäänisyyden ja sisältöjen paikallisuuden säilymiselle. Hänen mukaansa mediaomistus on ollut Suomessa hyvin keskittynyttä jo aiemminkin, ennen näitä kauppoja.

– Vaikka välitöntä vaikutusta julkaisujen määrään ei olisi, saattaa toki esimerkiksi sisältöyhteistyön kasvattaminen säästöjen hakemiseksi vähentää uniikkeja paikallissisältöjä. Toisaalta laadukkaan paikallisjournalismin tukemiseen voi olla isoissa mediayhtiöissä enemmän resursseja. Esimerkiksi Norjassa Amedia satsaa paikallislehtipalettinsa systemaattiseen kehittämiseen dataa hyödyntäen ja on saanut digilevikit nousuun, Lehtisaari kertoo.

Kaleva Median (Kaleva on osa Kaleva Mediaa) toimitusjohtaja Juha Laakkonen sanoo, että teknologian kehittymisen myötä monet perinteiset toimialat ovat uudistumassa. Tämän lisäksi globaalit teknojätit ovat tulleet kilpailemaan mainosrahoista ja uusia digitaalisia palveluita syntyy viikoittain.

– Mainosrahoitteisuus oli pitkää alan suurin tulovirta. Toimialan jatkuva kehittäminen vaatii leveämpiä harteita, Laakkonen toteaa.

Hänen mielestään yhtiöiden koko ei saa kuitenkaan olla määrittelemässä paikallista identiteettiä ja paikallisesti julkaistavien sisältöjen riippumattomuutta ja laatua.

– Kaupallisuus ei saa ajaa riippumattoman journalismin edelle. Kaleva Medialle paikallisuus ja kotiseuturakkaus ovat ihan brändin ytimessä.

Mitä mieltä olet uutislehtien omistuksen keskittymisestä? Miten pienempien lehtien siirtyminen isommille omistajille näkyy lehtien uutis- ja ajankohtaisjournalismissa? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.