Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa arvokisavalintoihin.
Suomi ei ole juhlinut viime vuosina mitaleilla kesälajien arvokisoissa. Rion olympialaisissa saldona oli yksi pronssi 54 urheilijan joukkueella. Pian alkaviin yleisurheilun MM-kisoihin Suomesta lähtee noin tusinan verran urheilijoita. Heistä vain yhdellä on realistiset mahdollisuudet mitalisijoille. Kannattaako arvokisoihin lähettää urheilijoita, joilla ei ole todellisia menestysmahdollisuuksia?
Entisen huippujuoksijan ja arvokisaedustajan Janne Ukonmaanahon mukaan jokainen kisarajan saavuttanut urheilija on ansainnut paikkansa kisajoukkueessa. Hän muistuttaa, että yleisurheilussa kilpailu on globalisaation kautta kiristynyt vuosi vuodelta. Esimerkiksi miesten 1500 metrin raja MM-kisoihin on kovempi kuin olympiavoittaja Pekka Vasalan Suomen ennätys.
– Jos Suomi pääsisi jalkapallossa arvokisoihin, mitalimahdollisuuksia tuskin olisi. Keskusteltaisiinko silloin joukkueen lähettämisestä kisoihin? Ukonmaanaho kysyy.
Myös Oulun Pyrinnön puheenjohtajana toimivan Jukka Sihvosen mukaan kisoihin asetettu tulosraja määrittää sen, kenet kannattaa lähettää paikalle.
– Jos urheilija on saavuttanut tulosrajan tai hänen rankingsijoituksensa riittää kisoihin, ilman muuta hänet pitää sinne lähettää. Toki urheilijan itsensä pitää tietää terveystilanteensa, ettei lähde kisoihin vain turistiksi. Jos vain potentiaaliset mitalistit lähetettäisiin kisoihin, olisi ihan sama kutsua paikalle rankingin kahdeksan parasta ja järjestää pelkät finaalit.
Sihvosen mukaan arvokisat ovat nuorille urheilijoille myös tärkeä mahdollisuus hankkia kokemusta tulevia arvokisoja varten.
Urheilutoimittajain liiton puheenjohtajana toimiva tietokirjailija ja toimittaja Kalle Virtapohja sanoo, että jokainen MM-Lontooseen valittu urheilija voi menestyä.
– Eri asia on, mitä se menestys on. Minusta kymmenen parhaan joukkoon sijoittuminen tai oman ennätyksen tekeminen MM-tasolla ovat jo hienoja saavutuksia. Yllätykset ovat urheilun suola. Tomi Poikolaisen olympiavoitto jousiammunnassa, Janne Holménin Euroopan mestaruus maratonilla ja Tommi Evilän MM-pronssi pituudessa olivat yllättäviä saavutuksia.
Suomen Urheiluliiton toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä yhtyy muiden urheilumiesten näkemyksiin. Mäkelän mukaan kaikki kisoihin yltävät urheilijat ovat kansainvälisellä tulostasolla ja saavat arvokisoihin osallistuessaan parhaan mahdollisen tilannekuvan oman lajinsa tasosta ja omasta tasostaan.
– Urheilijalle näkymä arvokisoihin pääsemisestä on keskeisin motivaatiotekijä jatkaa aika-ajoin hyvinkin vaativaa huippu-urheilua. Lisäksi joukkueena kilpaileminen vaikuttaa myönteisesti lajin seuraajiin ja julkikuvaan ja urheilijoihin itseensä.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen johtajan Sami Kalajan mukaan arvokilpailuihin osallistuminen pitää urheilijan ja etenkin lajin ajan tasalla kansainvälisestä vaatimustasosta ja kisakäytänteistä. Kalajan mukaan osallistuminen voi myös poikia hyvää myöhemmin.
– Esimerkiksi voimistelun maailmanmestarin Jani Tanskasen menestykselle tietä raivasi ensimmäisen kerran vuosikausien jälkeen vuonna 1989 MM-kisoihin saatu miesten joukkue, vaikka menestysodotukset olivatkin varsin matalalla.
Ratkaisu: Ääniin 5–0 arvokisoihin kannattaa lähettää myös sellaisia urheilijoita, joilla ei ole realistisia menestysmahdollisuuksia.
Mitä mieltä olet? Kannattaako arvokisoihin lähettää urheilijoita, joilla ei ole mahdollisuuksia esimerkiksi mitali- tai pistesijoille? Mikä voidaan laskea menestykseksi arvokisoissa? Ota kantaa kommentoimalla juttua.