Työnteko. Työtä, työtä, työtä – enemmän ja paremmin kuin kukaan muu.
Pudasjärveltä ponnistanut Tuomas Sammelvuo kehitti itsestään tällä reseptillä yhden Suomen lentopallohistorian parhaimmista pelaajista, joka kolusi maailman huippusarjat Italiaa ja Venäjää myöten.
– Suomessa on lahjakkaampiakin pelaajia kuin Tuomas, mutta motivaatio, työnteko ja asenne huippu-urheiluun erottavat hänet muista. Välillä hän on liian itsekriittinen, Suomen maajoukkueen ex-päävalmentaja, nykyinen YLE:n tv-kommentaattori Timo Hoivala luonnehti suojattiaan jo vuonna 2000.
Vaikka Sammelvuon tehtävä lentopallossa on 17 vuotta myöhemmin eri, ei perusasetelma ole muuttunut. Sammelvuo uskoo työteliäisyyteen ja tarkkuuteen myös uudessa roolissaan valmentajana.
Hänen mukaansa Suomi voi saada kilpailuetua yhdellä tavalla: olemalla aina yhtenäisempi ja paremmin valmistautunut kuin vastustajansa.
– Arkemme on oltava niin laadukasta, että se mahdollistaa voitot, Sammelvuo linjasi ennen EM-kisoja.
Myöhään maanantai-iltana valmentaja seurasi Gdanskin Ergo-areenan kenttätasossa Puolan ja Viron ottelua. Puolan 3–0-voitto varmistui kello 23.18 Suomen aikaa – ja samalla varmistui Suomen EM-kisaurakan jatko, joka oli muutaman tunnin ajan muissa kuin omissa käsissä.
Tuolloin Sammelvuo, 41, saattoi suoda itselleen hyvänolontunteen muutamaksi ohikiitäväksi sekunniksi.
EM-kisojen tärkein tavoite – paikka pudotuspeleissä – oli täyttynyt. Sen jälkeen jatkui työnteko, myöhään yöhön.
"Vannotin, että nämä asiat eivät mene nuppiin"
Syntymäkodissa Pudasjärvellä Sammelvuolle teroitettiin aina nöyryyden merkitystä. Isä-Seppo valmisti vanhinta poikaansa tulevaan kaukonäköisesti.
– Tuomas on aina ollut parempi pelaaja kuin muut. Istuin sata kertaa Tuomaksen sängyn laidalla ja vannotin, että nämä asiat eivät mene nuppiin, Seppo Sammelvuo muisteli Kalevassa vuonna 2000.
Oppi on kantanut näihin päiviin saakka. Ylimielisyydestä Sammelvuota ei ole voinut syyttää koskaan.
Hän hakee aina aktiivisesti oppia muilta ja muualta, yli laji- ja kulttuurirajojen.
– Kaikki kiteytyy siihen, että on rakastettava syvästi sitä mitä teet. Minä rakastan.
Menestyksekäs pelaajaura antaa Sammelvuon valmennustyölle tukevan selkänojan. Hän ymmärtää peliä ja pelaajien ajatusmaailmaa laaja-alaisesti.
Hyppy pelikentän sivuun pikkutakkimieheksi ei ole silti ollut kivuton. Kun Sammelvuo aloitti maajoukkueen päävalmentajana vuonna 2013, hän haki vielä itseään ja valmentajaidentiteettiään.
– Alku oli vaikea. Siinä piti mennä peilin eteen ja miettiä tiettyjä asioita. Sitä, miten puhun joukkueelle ja mitä sanon aikalisien aikana. Ehkä siinä oli se, että lähdin valmentamaan muita kuten itseäni oli valmennettu, Sammelvuo pohtii.
Sammelvuon toimintaperiaatteissa on samaa ehdottomuutta kuin maajoukkueen ex-päävalmentajan Mauro Berruton metodeissa. Se on vahvuus, mutta myös heikkous.
Nyt Sammelvuo ymmärtää, että väsynyt ja henkisesti loppuun ajettu pelaaja ei ole kentällä parhaimmillaan.
Harjoittelussa vähemmän voi joskus olla jopa enemmän.
Valmentajan tunteet näkyvät
Sammelvuo – tuttujen kesken Köpi – on kiehtova persoona. Hänessä on pohjoisen lentojätkän rentoutta ja rosoisuutta, mutta myös maailmalla vietettyjen vuosien aikana jalostuneita maailmanmiehen elkeitä, tyylikkyyttä ja hämmentävä kielitaito.
Lentopallomaailmassa ei ole ketään, jota kuutta kieltä puhuva Sammelvuo ei tuntisi. Tai jos on, häntä ei todennäköisesti tarvitse tuntea.
Median edessä, varsinkin kiusallisten tai Sammelvuosta tyhmältä tuntuvien kysymysten hetkellä, hän saattaa olla nuiva, mutta suuri yleisö tuntee myös valmentajan toisen puolen. Sammelvuo näyttää tunteensa avoimesti.
Muistissa on toukokuisen MM-karsintaturnauksen jälkeinen televisiohaastattelu, jonka aluksi Sammelvuo kasasi itseään pitkään. Ilo hankitusta MM-kisapaikasta nosti kyyneleet päävalmentajan silmiin.
Elämänsä kenties kovimman paikan eteen Sammelvuo joutui vuonna 1994, hieman alta parikymppisenä. Lentopalloilijan pikkusisko Anna menehtyi täysin yllättäen, kesken kotipihalla vietetyn leikkihetken.
– Tuomas karjaisi Oulussa, kun mitään ei ollut tehtävissä, niin kovaa, että koko Kontinkangas raikasi, Seppo-isä kuvaili vuonna 2000.
Kahden joukkueen paineessa
Yksityisyyttään Sammelvuo varjelee tarkasti. Hän on näyttäytynyt edustustilaisuuksissa – muun muassa itsenäisyyspäivän vastaanotolla – vaimonsa Petran kanssa, mutta muuten Sammelvuo ei levittele yksityisasioitaan.
Sammelvuo on kuitenkin myöntänyt, että tuplapesti maajoukkueen ja venäläisen seurajoukkueen Kemerovon päävalmentajana on vaatinut kotijoukoilta poikkeuksellista joustoa.
Ennen kuin Sammelvuo tänä kesänä pääsi Maailmanliigan pelien jälkeen lomalle, hän ehti elää lentopalloelämää yhtäjaksoisesti 15 kuukauden ajan. Yhteiset hetket perheen luona Kuopiossa jäivät minimiin, kun isä harjoitti ammattiaan joko maajoukkueen mukana tai kaukana Siperiassa.
Perheeseen kuuluvat vaimon lisäksi 15-vuotias poika ja 10-vuotias tyttö.
– Kyllähän lapset tarvitsevat isäänsä, se on selvä. Läsnäolo on asia, jossa haluan kehittyä. Että kun olen kotona, olen oikeasti kotona.
Haaste ei ole helppo. Kun Sammelvuo tapasi ennen EM-kisoja suomalaista mediaa Kuortaneella, päävalmentaja asetti haastattelutilan pöydälle kaksi matkapuhelinta. Kahta joukkuetta samanaikaisesti vetävän Sammelvuon on oltava tavoitettavissa lähes aina ja joka tilanteessa.
Päävalmentajan nykyinen sopimus Lentopalloliiton kanssa jatkuu vuoteen 2020. Maajoukkueen suureksi tavoitteeksi on naulattu Tokion olympialaiset samana vuonna.
Nykyiset tehtävät sopivat juuri tässä ja nyt Sammelvuon urakaareen. Pudasjärveltä alkaneen matkansa aikana hän on pyrkinyt aina isompiin ympyröihin, parhaista parhaiden joukkoon.
Sammelvuota ei voi enää sivuuttaa, kun lentopallomaailman kovimpiin valmennuspesteihin etsitään kandidaatteja. Matka on vasta alussa.
Suomi kohtaa keskiviikkona lentopallon EM-turnauksessa Bulgarian. Ottelu alkaa kello 18.30 Suomen aikaa. Voittaja etenee turnauksen puolivälieriin.