Yhä nuoremmat lapset saavat psykiatrista hoitoa sairaalassa.
Vauvojen osuus potilaista on kasvanut myös Oulun yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian pienten lasten perheyksikössä.
Vauvatyön tarpeen kasvu johtuu pitkälti siitä, että vauvojen ongelmat ja hoidon tarve tiedostetaan nykyään paremmin kuin ennen.
”Mitä pienempi lapsi on, sitä pienemmillä toimenpiteillä häntä saadaan autettua”, lastenpsykiatriTarja Ukura Oysista kertoo.
Ongelmiin kannattaa puuttua varhain. Tutkimusten mukaan kaksi ensimmäistä ikävuotta ovat psyykkisen kehityksen perusta.
Vauvojen hoidon kysynnän kasvua selittää sekin, että vanhempien kynnys hakea apua on madaltunut. Moni hakeutuu hoitoon vuorovaikutusongelmissa vauvan kanssa.
Vauvalla voi olla esimerkiksi vaikea elimellinen sairaus, joka vaikeuttaa asettumista vuorovaikutukseen hoitajan kanssa.
”Jos vauvan on vaikea asettua vuorovaikutukseen, äidiltäkin vaaditaan tavallista enemmän”, Ukura jatkaa.
Vauvoja tulee hoitoon myös siksi, että perhettä on kohdannut kriisi, kuten vanhemman psyykkinen sairastuminen, jonka tueksi tarvitaan myös lastenpsykiatrista apua.
Syyt tulla hoitoon ovat muuttuneet paljon. Kun Oysin lastenpsykiatrian päiväosasto 20 vuotta sitten perustettiin, hoidettavat olivat 4–13-vuotiaita.
Nyt pienten lasten perheyksiköksi nimensä muuttanut paikka hoitaa pääosin alle kouluikäisiä lapsia.
”Ennen hoidettiin paljon autistisia, vaikeita neurologisia ja neuropsykiatrisia häiriöitä, joihin liittyi psyykkistä oireilua. Nyt lapsilla on selkeämmin käytösongelmia ja aggressiivisuutta”, Ukura jatkaa.
Suurin osa leikki-ikäisistä tulee hoitoon uhmakkuuden ja aggressiivisuuden takia. Käytöshäiriöt vaikeuttavat arjen sujumista kotona ja päiväkodissa.
Lapset ovat kokeneet paljon myös traumaattisia tapahtumia, kuten sijoituksia, perheenjäsenten menettämisiä, vaikeita sairauksia ja perheväkivaltaa.
Hoitoa jonotetaanajoittain pitkään. Vauvat hoidetaan heti. Muut lapset pääsevät ensikäynnille kolmessa viikossa, mutta tutkimuksiin joutuu välillä jonottamaan kolmekin kuukautta.
”Hoitotakuun puitteissa pyrimme lapset hoitamaan.”
Hoidot ovat kehittyneet paljon. Vanhojen hyvien hoitojen, kuten yksilöterapian rinnalle on tullut uusia auttamiskeinoja.
Hoito on muuttunut vuorovaikutuspainotteiseksi. Tarkoituksena on vahvistaa koko perheen vuorovaikutusta ja tukea arjen sujumista.
Perheosastolle lapsi tulee molempien vanhempiensa kanssa koko päiväksi joka toinen viikko. Päivään kuuluu monenlaista ohjelmaa ruuanlaitosta lähtien.
”Pyrimme löytämään kotiin uusia toimintamalleja. Ne löytyvät helpommin meidän tiloissamme kuin kotona, vaikka teemme myös koti- ja päiväkotikäyntejä.”
Psykiatrista lääkehoitoa pienillä lapsilla käytetään Ukuran mukaan vähän.
Hän arvioi, että Oysin hoitamista lapsista korkeintaan yksi 20:stä saa lääkehoitoa.