Psy­ko­te­ra­peut­ti: Lapsen tun­te­muk­sia kan­nat­taa nyt kuun­nel­la – "Siinä kun ai­kui­nen ry­pis­tää ot­saan­sa, lapsi ei näytä huo­les­tu­mis­taan"

Lääkäri Mirja Heikkilä neuvoo aikuista tarttumaan sopivaan tilanteeseen ja puhumaan koronatilanteesta.

Etäkoululaisten ja vanhempien on hyvä pitää yllä toivoa tulevaisuutta miettiessään. - Ihana kevät on siihen hyväksi tueksi, psykoterapeutti Mirja Heikkilä sanoo.
Etäkoululaisten ja vanhempien on hyvä pitää yllä toivoa tulevaisuutta miettiessään. - Ihana kevät on siihen hyväksi tueksi, psykoterapeutti Mirja Heikkilä sanoo.
Kuva: Pekka Peura

Lääkäri Mirja Heikkilä neuvoo aikuista tarttumaan sopivaan tilanteeseen ja puhumaan koronatilanteesta.

Kun aikuinenkin tuntee neuvottomuutta koronatilanteen edessä, miten asiaa voi käsitellä lapsen ja nuoren kanssa?

Vai onko parempi vältellä puhumista aiheesta?

– On ilman muuta keskusteltava. Kuunneltava, mitä lapsella ja nuorella on mielensä päällä, lääkäri ja psykoterapeutti Mirja Heikkilä toteaa.

Liian virallisesti ei kannata toimia, vaan Heikkilä neuvoo vanhempia tarjoamaan kohtia, joihin lapsi voi tarttua.

– Heitä täkyjä, niin sanotusti, ja jos hoksaat hyvän tilanteen, tartu siihen, hän vinkkaa.

– Näytä lapselle selvästi, että olet valmis kuuntelemaan, mitä hän miettii.

Tarjous keskusteluun voi tulla kummasta suunnasta tahansa, Heikkilä huomauttaa.

Hän pitää hyvänä joissakin perheissä tehtyä ratkaisua seurata uutislähetystä yhdessä ja puhua sitten.

Vaikka vanhempi pystyykin ottamaan viestintää vastaan lasta kriittisemmin, aikuisenkin on hyvä rajoittaa uutisten seurantaa, Heikkilä tähdentää.

– Huomasin itsekin tilanteen alussa, miten tiedon ahmiminen ahdisti. Sitten ymmärsin rajoittaa seuraamista.

Koronatilanteesta puhuttaessa on toki mietittävä lapsen ikää, mutta ihan niin yksioikoinen asia ei ole.

– Tärkeämpää on miettiä lapsen ymmärryksen tasoa ja sitä, miten tämä suhtautuu asioihin.

Heikkilä tarkoittaa, että siinä kun toinen on herkkä, toinen samanikäinen ottaa asiat yleensäkin rauhallisemmin.

Erityisesti sellaisen lapsen kanssa, jonka perusturvallisuus on jostain syystä järkkynyt, on paneuduttava tilanteeseen todella harkitusti.

– Lapsi on saattanut kokea aiemmin jotain, joka on luonut turvattomuutta. Sellainen ovat vaikkapa vakava sairaus, lemmikin kuolema tai perheen epävakaisuus, Heikkilä listaa.

– Se, jonka perusturvallisuus on jo järkkynyt, kokee todennäköisesti tämän ajan ahdistavampana.

Lapsen tai nuoren vitsaillessa koronatilanteella tai sivuuttaessa siitä puhumisen tyystin, asia saattaa huolettaa häntä silti.

– Siinä kun aikuinen rypistää otsaansa, lapsi ei näytä huolestumistaan, Heikkilä toteaa.

Aikuisen ensimmäinen haaste on Heikkilän mukaan siinä, että on oltava itse rauhallinen.

– Jutteleminen toisen aikuisen kanssa itseä stressaavista, ahdistavista ja pelottavista asioista auttaa, hän neuvoo.

– Omaa pahaa oloa ei ole hyvä päästää suodattamattomana lapsen korville.

Silti oleellista on, että aikuinenkin ottaa pelon tunteen vastaan.

– Lapselle ei tarvitse esittää olevansa jonkinlainen ihmeihminen. Välitä käsitys, että aikuinenkin voi pelätä, mutta osaa toimia.

Mahdollisimman normaalia arkea, on psykoterapeutin ohje ja sitä noudatetaan myös Heikkilän perheessä, jossa nuorimmainen on vielä kouluikäinen.

Mirja Heikkilä kiitteleekin etäkouluun opettajilta tulleita ohjeita. Niiden varaan on ollut hyvä rakentaa päivä.

Eikä pidä suorittaa liiaksi, hän muistuttaa.

– Kotikoulussa tärkeämpää on turvallisuuden tunne eikä syyllisyys siitä, ettei saanut tehdyksi kaikkia matematiikan tehtäviä.

Huolten ja harmien keskellä on hyvääkin, Heikkilä muistuttaa: yhdessä olemisen mahdollisuus.

– Vahvistakaa tunnetta siitä, että tästä selvitään – tehkää mukavia asioita yhdessä.

Tulevilla ajoilla ei kannata spekuloida liiaksi, Heikkilä sanoo.

– Ei lähdetä maalaamaan tulevaa mustemmaksi. Toivo kannattaa säilyttää.

Nuorille omat kanavansa

Netistä tukea pohdintoihin

Muun muassa Väestöliitto, Unicef ja Suomen Mielenterveysseura ovat julkaisseet netissä neuvoja vanhemmille koronaviruksesta puhumiseen lasten kanssa.

Oulun koulujen oppilaat, opiskelijat ja perheet voivat olla yhteydessä koulunsa ja oppilaitoksensa kuraattoreihin ja psykologeihin poikkeustilanteen aikana. Kuraattorit ja psykologit ovat tavoitettavissa puhelimitse maanantaista perjantaihin päivystysajalla kello 10.00–11.00 ja kello 14.00–15. 00.

Nuorille omat kanavansa

13–29-vuotiaat tavoittavat Oulun kaupungin toimijoita Byströmin chatista ma kello 20–22 ja ma–pe kello 12–16: https://www.ouka.fi/oulu/nuoret/bystromin-chat

Valtakunnallisesti lapsia ja nuoria mielen hyvinvoinnissa auttaa Suomen Punaisen Ristin ja Suomen Mielenterveysseura ry:n koordinoima hanke Sekasin-chat ma–pe kello 9–24 ja la–su kello 15–24: https://sekasin247.fi/