Mediat ovat viime viikkoina nostaneet ansiokkaasti esille Pohteen palveluissa ilmenneitä ongelmia, joihin myös aluehallintovirasto on joutunut ulkopuolisena puuttumaan. Vaikeuksia on ollut lakisääteisten hoitoonpääsyaikojen ja mitoitusten noudattamisessa, joiden suhteen Pohteen omavalvonta ei ole onnistunut. Pohde on vedonnut useaan otteeseen työvoimapulaan haasteiden taustasyinä.
Vuonna 2024 Pohteen suurimmat ongelmat uusien työntekijöiden rekrytoinnissa olivat psykologien ammattiryhmässä. Avoinna olleita psykologien toimia ja virkoja oli Pohteen tilastojen mukaan 111, joihin oli ainoastaan 60 hakijaa.
Vaikka julkisuudessa pääpaino on usein hoitohenkilökunnan tai lääkärien saatavuusongelmissa, ovat psykologien rekrytoinnin haasteet suhteellisesti vieläkin suurempia. Vuonna 2024 avoinna oli ollut 517 hoitajan (sis. sairaanhoitajat ja lähihoitajat) virkaa tai tointa, joita oli tavoitellut 3 317 hakijaa. Myös lääkäreitä oli helpompaa rekrytoida psykologeihin nähden. Avoinna oli 84 lääkärin virkaa, joita haki 164 lääkäriä.
Pohteen olisi aika pysähtyä pohtimaan itseään työnantajana työnhakijoiden silmin. Pohjois-Pohjanmaan psykologeja edustava Oulun Seudun Psykologit ry toimitti Pohteelle jo keväällä 2023 lausunnon, jossa oli listattuna yli 20 erilaista toimenpidettä psykologien veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi. Valitettavasti merkittävä osa toimenpiteistä on edelleen toteuttamatta.
Työvoimapulaan ei voi vedota, ennen kuin kaikki kivet ja kannot on käännetty. Esimerkiksi korkeakoulutetun Pohteen koulupsykologin koko vuoden koulutusbudjetiksi on määritelty sata euroa, jolla ei kustanneta tämän päivän hinnoilla juuri mitään.
Vertailun vuoksi Pohteen aluevaltuutetuille Kalajoen koulutusseminaariin varaama hotelliyö yhden hengen huoneissa kustansi todennäköisesti koulupsykologin koko vuosibudjettia enemmän.
Halutessaan uusi aluevaltuusto ja aluehallitus voivat perustaa seurantaryhmän tarkkailemaan sitä, miten Pohde onnistuu olemaan veto- ja pitovoimainen työnantaja, kaikille ammattiryhmille. Oikeuskansleri otti tuoreessa päätöksessään kantaa siihen, että hyvinvointialueiden prioriteettina on taata asukkaiden lakisääteiset palvelut ja haettava tarvittaessa lisärahoitusta. Tämä on Pohteellakin otettava vakavasti.
Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi Pekka Tölli julkaisi viime vuonna kirjan arvostavasta kohtaamisesta. Kirjan opit sopivat sovellettavaksi Pohteellekin. ”Arvostuksen kokemus on ihmiselle elintärkeä – haluamme tulla nähdyiksi ja hyväksytyiksi omana itsenämme. Jotta voi tulla nähdyksi, pitää olla joku, joka näkee. ”
Psykologit kuuntelevat työssään kohtaamiaan asiakkaita ja potilaita herkällä korvalla. Myös psykologit ja psykologia tieteenalana tarvitsevat aidosti kuuntelevan korvan, työnantajan, joka kykenee tähän samaan.
Anu Määttä
Vara-aluevaltuutettu 1.6. alkaen (Vihreät, sit.), psykologi, PsM, psykoterapeutti, opettaja
Oulu