Kirjoittaja kuuluu Kalevan nuorten
kirjoittajien ryhmään
Prometheus- eli tuttavallisemmin protuleiri on vaihtoehto rippikoululle. Toissa kesänä leirille osallistunut Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiolainen Marja Kivilahti, 16, kertoo leiriviikon olleen upea kokemus. Hän innostui toiminnasta niin, että lähti seuraavana kesänä mukaan apuohjaajaksi, appariksi.
"Apparina on mahtavaa, kun saa antaa toisille saman hienon kokemuksen, jonka itse sai."
Rippikoulun vaihtoehdosta Marja kuuli ensimmäisen kerran yläasteensa elämänkatsomustiedon opettajalta. Pikkuhiljaa syntyi päätös osallistua leirille.
Vanhemmat tukivat Marjan päätöstä, ja yhden kaverinkin hän sai houkuteltua mukaan.
Leiri oli Oulussa, joten matkakaan ei ollut pitkä. Aluksi jännitti, mutta apuohjaajat ottivat leiriläiset lämpimästi vastaan ja pian oli jo hauskaa.
Marja kumoaa protuleiriin liittyvät ennakkoluulot.
"Se ei ole suunnattu ateisteille eikä ole mikään käännytysleiri."
Hänen mukaansa leirissä parasta on sieltä saatu ajattelun aihe. Viikon aikana käydään päivän teeman mukaisia keskusteluja isommissa ja pienemmissä ryhmissä. Valmiita vastauksia ei saa, vaan leiriläisille annetaan lähinnä apukysymyksiä omaan pohdintaan.
Tarjolla on myös paljon ryhmäytymisharjoituksia ja leikkejä. Leiriä vetävät täysi-ikäiset ohjaajat ja nuoremmat apuohjaajat, jotka ovat itse käyneet leirin, kuten Marja.
Rippikoulusta Prometheus-leiri eroaa eniten siinä, ettei siellä opeteta mitään, vaan oppiminen tapahtuu keskustelemalla. Se on täysin sitoutumaton eikä kannata mitään tiettyä uskonnollista tai aatteellista suuntaa. Oulussa järjestettävän perusleirin hinta on hieman alle 200 euroa.
Marja kertoo, että leirin aikana ehti tutustua ja kiintyä moneen uuteen ihmiseen. Yhteyttä on tullut pidettyä leiriviikon jälkeenkin.
"Leirin lopussa itkettiin, kun piti lähteä kotiin", Marja nauraa.
Hän suosittelee leiriä kaikille - vaikkapa rippileirin oheen.
"Protuleiri ei ole mikään riparin vastakohta. En halua sanoa kenellekään, että älä mene riparille, vaan että älä anna ennakkoluulojen estää."
Noora Vaarala