Henkilöt: Ou­lu­lai­nen Henna Van­ha­nen on Suomen paras juok­si­ja ikä­luo­kas­saan, yöt hän työs­ken­te­lee OYSissa

Henkirikokset: Mies tuo­mit­tiin yli 10 vuo­dek­si van­keu­teen Kon­tin­kan­kaan taposta

Hoitojonot: Laki pa­kot­taa yö­vuo­ron lää­kä­rit päi­väk­si unille, mikä pa­hen­taa OYSin leik­kaus­sa­lien hen­ki­lös­tö­pu­laa

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi + Lauantai 15,90 €/kk

Pro­fes­so­ri vaatii kan­san­edus­ta­ja Mikko Kär­näl­tä 6 000 euron kär­si­mys­kor­vauk­sia kun­nian­louk­kauk­ses­ta

Kärnä vihjasi Twitterissä, että professori Tuomas Ojanen olisi kirjoittanut kahden vihreiden kansanedustajan vastalauseen perustuslakivaliokunnan mietintöön. Kärnän mukaan hänen tviittinsä eivät kohdistuneet Ojaseen, vaan valiokunnan vihreiden jäsenten toimintaan.

Helsinki
Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) työpaikallaan eduskunnassa. Arkistokuva.
Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) työpaikallaan eduskunnassa. Arkistokuva.
Kuva: Jussi Leinonen

Syyttäjä vaatii kansanedustaja Mikko Kärnälle sakkorangaistusta Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professorin Tuomas Ojasen kunnian loukkaamisesta. Lisäksi Ojanen vaatii Kärnältä 6 000 euron kärsimyskorvauksia.

Kunnianloukkaussyytettä käsiteltiin torstaina Helsingin käräjäoikeudessa.

Kärnä vihjaili joulukuussa 2020 Twitterissä, että Ojanen olisi kirjoittanut vihreiden kahden kansanedustajan Mari Holopaisen ja Bella Forsgrénin vastalauseen perustuslakivaliokunnan mietintöön ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuuasiassa. Mietinnössä oli kyse Haaviston toiminnasta syyrialaisen al-Holin leirin suomalaisiin liittyen.

– Hei @Vihreat @JenniPitko @BellaForsgren Kuka kirjoitti teidän vastalauseenne perustuslakivaliokunnan mietintöön? Eihän se vain ollut sama valtiosääntöoikeuden professori, jota PeV kuuli asiantuntijana @Haavisto-asiassa, Kärnä tviittasi.

Aiheesta virinneeseen Twitter-keskusteluun Kärnä kirjoitti muun muassa, että "Sinä et siis näe ongelmaa siinä, että perustuslakivaliokunnan käyttämät riippumattomat asiantuntijat ryhtyvät kirjoittamaan puolueille vastalauseita rahasta? Asia kunnossa."

Ojanen: Tviitit omiaan horjuttamaan luottamusta

Syyttäjän mukaan Kärnä esitti Ojasesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on ollut omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä Ojaselle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

– Perustuslakivaliokunta oli aiemmin syyskuussa 2020 kuullut Ojasta oikeudellisena asiantuntijana mietinnön asiassa, jossa oli käsitelty ulkoministerin virkatoimien lainmukaisuuden tutkimista. Kärnä on vihjannut Ojasen kirjoittaneen Vihreän Liiton mietintöön antaman vastalauseen tilauksesta ja maksua vastaan, syyttäjän haastehakemuksessa kirjoitetaan.

Vaatimuskirjelmässään oikeudelle Ojanen sanoo, ettei osallistunut millään tavoin vastalauseen laatimiseen saati saanut sellaisesta työstä tilausta tai maksua. Ojasen mukaan Kärnän arvostelu ja vihjailu ylittivät selvästi sen, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä, ja ne ovat olleet omiaan horjuttamaan luottamusta hänen toimintaansa muun muassa tieteenharjoittajana ja eduskunnan kuulemana asiantuntijana.

– Ojanen ei ole koskaan ollut minkään puolueen jäsen ja hän on poliittisesti sitoutumaton. Ojasen useiden tehtävien asianmukainen hoitaminen myös nimenomaisesti edellyttää itsenäisyyttä ja riippumattomuutta, Ojasen vaatimuskirjelmässä sanotaan.

Kärnän kirjoitukset tulivat yllätyksenä

Ojasen mukaan jutussa tulee ottaa huomioon myös se, että Kärnän kirjoitukset ovat levinneet laajalle sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineissä.

– Syytteen nostamisen jälkeen vastaaja on levittänyt eri medioille lukuisia tiedotteita, joissa hän on tosiasiallisesti jatkanut tekoaan. Vastaaja on vaatinut esimerkiksi Ojasen hyllyttämistä perustuslakivaliokunnan kuulemisista ja syyttänyt Ojasta maalittamisesta, ikään kuin hänestä olisi tullut asiassa uhri ja että Ojanen pyrkisi estämään hänen sananvapautensa käyttämistä, vaatimuskirjelmässä kirjoitetaan.

Ojanen sanoo yllättyneensä Kärnän kirjoituksista.

– Ojanen ei ole koskaan tavannut tai ollut suoraan millään tavoin tekemisissä Kärnän kanssa. Ojanen ei siten ole vastaajan julkinen tai edes salainen vihamies. Siksi kaikki vastaajan juuri Ojaseen kohdistuva toiminta on erikoista ja yllättävää.

Kärnä: Kriittiset kysymykset eivät kohdistuneet Ojaseen

Kärnä on myöntänyt kirjoittaneensa tviitit, mutta kiistää syytteen kunnianloukkauksesta. Hänen mukaansa tviitit eivät liittyneet Ojaseen henkilönä, vaan kriittiset kysymykset kohdistuivat perustuslakivaliokunnan vihreisiin kuuluvien jäsenten toimintaan.

– Päätelmän keskeinen sisältö ei ollut väite, että Ojanen olisi tilausta ja maksua vastaan kirjoittanut vihreiden vastalauseen, vaan se, että “...vihreät eivät itse ainakaan vastalausettaan kirjoittaneet”, Kärnän vastauksessa käräjäoikeudelle kirjoitetaan.

Kärnä kiistää arvostelleensa tai syyttäneensä Ojasta tviiteissä tai esittäneensä tästä valheellista tietoa tai vihjausta.

– Asiakokonaisuudesta ilmenee selvästi, että Kärnä ei ole väittänyt mitään vaan on nimenomaan täsmentänyt haluavansa vain selvittää asian ja odottavansa vihreiden vastausta kysymykseensä.

Kärnän mukaan asian saama julkisuus on osin Ojasen omaa syytä.

– Ilmoittaessaan Helsingin Sanomille 14.12.2020 tekevänsä rikosilmoituksen Ojanen on varmuudella ymmärtänyt, mikä julkisuusarvo tällä hänen ilmoituksellaan on. On mahdollista, että ilman tätä Ojasen omaa ilmoitusta Kärnän tviittien uutisointia mediassa ei ehkä olisi tapahtunut lainkaan tai se olisi jäänyt hyvin pieneksi kuriositeetiksi.

Kärnän vastauksen mukaan hän voi vahingonkorvausoikeudellisten oppien mukaisesti olla vastuussa vain sellaisista aiheuttamistaan vahingoista, jotka ovat syy-yhteydessä hänen omaan menettelyynsä.

– Lähtökohtaisesti Ojasen nimen mainitseminen vihreiden toimintaan liittyneen kysymyksen yhteydessä ei ole voinut aiheuttaa Ojaselle mitään henkistä kärsimystä ja toissijaisesti enintään määrällisesti 1 000 euron määrään.

Valiokunnan mukaan Haavisto toimi moitittavasti

Jutussa taustalla olevan perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaan ulkoministeri Haavisto toimi lainvastaisesti, kun hän yritti siirtää ulkoministeriön konsulipäällikön toisiin tehtäviin syksyllä 2019. Taustalla oli erimielisyyksiä Syyrian al-Holin pakolaisleirillä olleiden Suomen kansalaisten kotiutuksista.

Valiokunnan mukaan Haaviston toiminta oli moitittavaa, mutta edellytyksiä ministerisyytteen nostamiselle ei ollut.

Forsgrén ja Holopainen jättivät vastalauseen mietintöön, sillä heidän mielestään siinä olisi pitänyt asiantuntijoiden enemmistön näkemyksen mukaisesti todeta, että Haavisto ei menetellyt al-Hol-asiaan liittyvässä ratkaisutoiminnassa lain vastaisesti.