Jos pääministeri Juha Sipilä (kesk.) joutuu muodostamaan uuden hallituksen, vaihtoehdot uusiksi kumppaneiksi ovat RKP ja kristillisdemokraatit.
Tällä hallituksella olisi hyvin niukka enemmistö, mikä voi hankaloittaa yhteistyötä, arvioi Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.
RKP:n ja perussuomalaisten hallitusyhteistyöstä voisi kuitenkin tulla vaikeaa, sillä niiden välit ovat Suomen poliittisen kentän tulehtuneimpia, Jokisipilä arvioi.
THL kannattaa yhä 12 sote-aluetta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa THL:ssä ymmärretään, miksi hallituksen on hyvin vaikea päästä poliittiseen päätökseen sote-alueista.
- Nyt valmistellaan vuosikymmeniä kestävää uudistusta, jonka pitäisi kestää hyvin pitkän aikaa. Siinä on monenlaisia asioita, joista ei vielä toistaiseksi ole tietoa, sanoo laitoksen johtaja, tutkimusprofessori Markku Pekurinen.
THL on kannattanut mahdollisimman pientä sote-alueiden kokonaismäärää, sillä silloin niitä on selkeä hallita.
- 12 sote-aluetta olisi sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta oikein hyvä ja toimiva ratkaisu. 18 sote-aluetta on aivan liikaa, Pekurinen sanoo.
- Jotkut alueet ovat jo lähtökohtaisesti väestömäärältään tavattoman pieniä, alle 100 000 asukasta. Ne eivät ole toiminnallisesti kykeneviä järjestämään palveluita, Pekurinen perustelee.
Professori: Sipilän ehdottomuus johtuu kokemattomuudesta
Valtio-opin professori Kimmo Grönlundin mukaan sote-ratkaisua etsittäessä pääministeri Juha Sipilästä (kesk.) saa kuvan, että hän ehdoton neuvottelija.
Åbo Akademin professori Grönlundin mukaan ehdottomuus johtuu siitä, että Sipilällä ei ole kokemusta hallituksen johtamisesta. Hän huomauttaa, että yrityksen johtaminen antaa hyvin erilaisen hierarkkisen aseman kuin demokraattisesti valitun hallituksen johtaminen. Grönlund sanoo, että demokratiaan kuuluu sovittelu ja dialogi, eikä sanelu.
Tutkija: Hallituksen kaatuminen epätodennäköistä sote-riidan vuoksi
Turun yliopiston erikoistutkija Erkka Railo pitää hallituksen kaatumista epätodennäköisenä. Hänen mielestään keskusta pelaisi erittäin kovilla panoksilla, jos se lähtisi hajottamaan hallitusta sote-riidan vuoksi. Käytetty retoriikka on ollut niin kovaa, että se on ylittänyt normaalit mittasuhteet.
Osapuolten näkemykset ovat varsin kaukana toisistaan. Keskusta liputtaa 18 sote-alueen puolusta, kun kokoomus tyytyisi 12 alueeseen.
Railo sanoo, että hallituskriisin taustalla ovat laajemmat valtapoliittiset ongelmat. Jos kokoomus antaisi siimaa sote-neuvotteluissa, keskusta saisi muodostettua maakuntiin vahvan aseman pitkäksi aikaa. Toisaalta keskusta haluaa ankkuroida valta-asemansa nimenomaan sote-uudistuksen yhteydessä.
- Molemmat ajattelevat niin, että tässä tehdään rakennelmia, joiden kautta puolueiden voimasuhteet määritellään maakunnissa pitkäksi aikaa, Railo sanoo.
Tutkija toivoo, että sopimus saadaan aikaan, koska kokoomuksen lähteminen hallituksesta tai uudet vaalit olisivat pahimpia mahdollisia vaihtoehtoja. Luottamus voisi karista.
- Päätöksenteon vakaus pitäisi pystyä säilyttämään, ettemme ole puolen vuoden välein uusissa vaaleissa. Ei ole mitään takeita, että uudesta hallituksesta tulisi yhtään nykyistä parempi tai että se ratkaisisi ongelmat.