Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio uskoo, että esimerkiksi Suomen vastarintaliikkeen toiminta on mahdollista kieltää jo nykyisen lainsäädännön puitteissa. Hän pitää järkevänä sitä, että valtionjohto sitoutuu selkeästi tekemään väkivaltaisille äärijärjestöille jotain ensin nykyisiä viranomaisten käytäntöjä tehostamalla.
- Vaikka tätä ei ole aikaisemmin testattu, on oikein, että testataan.
Nuotio sanoo, että rasistinen motiivi on missä tahansa rikoksessa peruste rangaistuksen koventamiseksi, mutta eri syistä sitä ei aina tutkinnassa kirjata eikä välttämättä syyttäjäkään aina vaadi rangaistuksen koventamista tällä perusteella.
- Olisi merkittävää, että viharikosmotiivi saadaan kaivettua esiin jutuissa, joissa niitä piirteitä on, ja asiat tulisivat esiin niiden oikeilla nimillä. Se, että poliisi haluaisi terävöittää tutkintaa ja kirjata asioita oikein, vaikuttaisi varmasti siihen, että sellainen rikollisuus saadaan paremmin näkyväksi ja siihen puuttuminen olisi oikeampaa, Nuotio sanoi STT:lle.
Hän arvioi, että viranomaiset ovat ehkä olleet varovaisia puuttumaan väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan, koska Suomessa ei ole kymmeniin vuosiin ollut liikehdintää, joka olisi vaatinut sitä. Aikanaan sodan jälkeen Suomessa kiellettiin lukuisia järjestöjä.
- Sananvapaus, yhdistymisvapaus tai kokoontumisvapaus eivät voi perustella toimintaa, joka on selkeästi rasistinen. Ihmisoikeuksiin tai perusoikeuksiin ei voi perustaa toimintaa, jolla jonkin ryhmän vastaavia oikeuksia kavennetaan.
Nuotion mielestä on hyvä kysymys, pitääkö hallituksen jossain vaiheessa tarkistaa myös se, ovatko asiat rikoslainsäädännön puolella ihan niin selkeitä ja hyvin säännelty kuin syytä olisi.
- Paljon siellä aineksia jo on, mutta parempaan varmasti pystytään silläkin puolella, jos yritetään.
Hallitus lupaa lisää resursseja
Viranomaisille osoitetaan lisää resursseja puuttua väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan. Näin linjasi hallitus strategiaistunnossaan. Voimavaroja lisätään myös vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan ja vihapuherikosten tutkintaan.
Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan määristä ei vielä tehty päätöksiä, vaan asiaan palataan täydentävässä budjettiesityksessä.
Pelkällä rahalla tai lainsäädäntöä tarkistamalla ongelma ei hallituksen mukaan ratkea, lisäksi tarvitaan syvällistä arvokeskustelua.
Hallitus linjasi, että yhdistyslain perusteella voidaan jo lakkauttaa väkivaltainen ääriliike, mutta lakia ei sovelleta riittävästi. Poliisihallitus sitoutuu tehostamaan yhdistyslain toimeenpanoa. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan lakkauttamiskanteet ovat harvinaisia.
Oikeusministeriö arvioi kokoontumislain mukaisen kuuden tunnin ilmoitusmenettelyn pidentämistä. Myös lakkautettujen väkivaltaisten ääriliikkeiden tunnusten käytön kieltäminen lailla arvioidaan. Poliisi saisi oikeuden puuttua tunnusten käyttöön.
Väkivaltaisilla ääriliikkeillä hallitus tarkoittaa liikkeitä, joiden toimintaan sisältyy väkivaltaista ekstremismiä, vihapuhetta tai muuta toimintaa, joka on kielletty kansainvälisissä sopimuksissa, Suomen lainsäädännössä tai jota Suomessa yleisesti vallitsevan käsityksen mukaan pidetään hyvien tapojen vastaisena.