Pro­fes­so­ri: Pyy­dys­tä ja päästä -ka­las­tuk­sen kiel­tä­mi­nen hei­ken­täi­si ka­la­kan­to­ja

Kansanedustaja Mikko Kärnä esitti hiljan, että niin sanottu pyydystä ja päästä -kalastus pitäisi kieltää uudessa eläinsuojelulaissa. Kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen ei ottaisi näin jyrkkää kantaa.

Pyydystä ja päästä -kalastuksen ympärillä käyty keskustelu on usein tunteikasta.
Pyydystä ja päästä -kalastuksen ympärillä käyty keskustelu on usein tunteikasta.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) esitti hiljan, että niin sanottu pyydystä ja päästä -kalastus pitäisi kieltää uudessa eläinsuojelulaissa. Kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen ei ottaisi näin jyrkkää kantaa.

Kärnän mukaan pyydystä ja päästä- eli catch and release -kalastus on luontokappaleella leikkimstä ilman ravinnonhankintatarkoitusta. Kärnän mukaan käytännön vuoksi kuolee vuosittain mittava määrä kaloja ja kansanedustaja pitää pelkkää hupionkimista eläinrääkkäyksenä.

Kärnä esittääkin, että kalastus, jonka tarkoituksena on ainoastaan kalojen palauttaminen takaisin vesistöön, olisi kiellettyä. Kärnän mukaan kalan palauttamisen perusteena olisi aina oltava kannanhoidolliset tai ympäristölliset syyt.

Pyydystä ja päästä -kalastuksessa kala päästetään takaisin vesistöön sen saalistamisen jälkeen. Käytännön vastustajien mielestä se johtaa kuolleisuuteen ja stressaantuneihin kaloihin, jotka eivät enää syö tai lisäänny. Puolestapuhujien mukaan taas pyydä ja päästä -kalastuksesta ei seuraa kalalle merkittäviä haittoja, kun sen tekee oikein.

Professori Hannu Lehtonen on seurannut keskustelua jo kauan. Lehtosella on taustallaan 13 vuotta kestänyt tutkimushanke, jossa tutkittiin eri kalastustapojen vaikutuksia kalakantoihin tutkimuskäyttöön rauhoitetuilla järvillä Evolla Hämeenlinnassa. Lehtonen tutkii myös kestävän kalastuksen periaatteita ja ympäristön ja kalakantojen välistä suhdetta.

– Kärnän kannanottohan ei ole ainutlaatuinen, samanlaisia on julkaistu aikaisemminkin. Itse en ottaisi noin jyrkkää kantaa, Lehtonen sanoo.

Jos pyydystä ja päästä -kalastus kiellettäisiin ja kalastajat velvoitettaisiin tappamaan kaikki pyytämänsä kalat alamittaisia lukuun ottamatta, kalakannat heikkenisivät Lehtosen mukaan ja varsinkin kookkaat kalat katoaisivat. Lehtosen tutkimuksessa vain alamittaisten kalojen päästäminen takaisin muutti kalakantaa.

– Kun alamittaa isommat kalat poistettiin vesistöstä, pian ei ollut isoja kaloja enää lainkaan. Isot yksilöt ovat tärkeitä kalakannan rakentumisen kannalta, sillä ne ovat hyviä lisääntymään ja tuottavat isokokoisempia mätimunia. Kun taas isot ja pienet kalat vapautettiin, kalojen tiheys oli parempi ja kannassa oli myös suuria yksilöitä, Lehtonen summaa.

Lehtosen mielestä pyydä ja päästä -kalastuksen kieltäminen ei kuitenkaan toteutuisi täydellisenä.

– Esimerkiksi Saksassa pyydystä ja päästä -kalastus on kielletty, mutta sielläkin on alamitat ja rauhoitusajat.

Entä kalastaminen pelkästään ravinnonhankintamielessä? Sekään ei ole Lehtosen mukaan täysin ongelmatonta.

– Jos lähtee hakemaan ruokakalaa, tulee väistämättä myös muita kaloja. Silloin pidän hyvänä, että ne kalat mitä ei syödä, päästetään takaisin. Jos kaikki saadut kalat tapetaan, kookkaat yksilöt katoavat aika äkkiä ja kalakanta heikkenee, Lehtonen sanoo.

"Jos olisin kala, kaikkein vähiten haluaisin joutua verkkoon"

Merkittävä huolenaihe pyydystä ja päästä -kalastuksessa on kalojen stressi ja kärsimys. Lehtosen mukaan kalojen kipukokemuksesta on erilaisia näkemyksiä.

– Kala tuntee jonkinlaista kipua, mutta millaista, sitä on vaikea sanoa. Ihmiset ja muut nisäkkäät tuntevat kipua aivojen kuorikerroksissa, mutta kaloilla sellaista ei ole. Kala kuitenkin reagoi kipua tuottaviin ärsykkeisiin, joten kyllä se jotain tuntee.

Lehtosen mukaan kalalle on ehdottomasti parempi se, että se pääsee palaamaan takaisin veteen vaikka se olisikin pyydystetty sen sijaan, että se tapettaisiin. Tämä riippuu kuitenkin siitä, millaista vahinkoa viehe on tehnyt ja onko esimerkiksi kalan suomupeite kärsinyt vahinkoja.

– Jos kala on nielaissut uistimen kiduksiin tai syvemmälle, silloin se on paras tappaa. Jos vaikkapa hauki, tai kuha, tai lohi jää leukapielestään kiinni uistimeen, niin ei sillä ole mitään vaikutusta sen elinkykyyn.

Lehtosen mukaan pyydystetyksi tuleminen on tietysti kalalle joka tapauksessa stressaava tilanne.

– Omissa tutkimuksissani kuitenkin tuli ilmi, että esimerkiksi veteen päästetty hauki on aika äkkiä selvinnyt, ruvennut syömään uudestaan ja lisääntyi normaalisti, Lehtonen sanoo.

Kalojen kärsimystäkin voi katsoa monelta kantilta.

– Jos minä olisin kala, kaikkein vähiten haluaisin joutua verkkoon. Kala voi olla viikonkin verkossa, Lehtonen huomauttaa.

Juttua täydennetty 13:16 Kärnän esityksen täsmennyksellä.