Vakoilupaljastukset tuskin aiheuttavat suuria diplomaattisia selkkauksia, arvioi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta.
Hänen mukaansa ei ole kovin yllättävää, jos vahvistetaan, että Venäjä ja Kiina ovat vakoilleet Suomea, koska on etukäteen tiedossa, että valtiot pyrkivät harjoittamaan vakoilua.
Forsberg uskoo, että vakoilijoita kiinnostavat sekä Suomessa että EU:ssa ennen kaikkea kaupalliset, eivät niinkään turvallisuuspoliittiset asiat.
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi ei yllättynyt vakoilu-uutisesta. Hänen mukaansa kybervakoilusta on puhuttu niin pitkään, että vakoiluväitteet tuntuvat uskottavilta. Hän arvioi myös, että Suomen turvallisuusviranomaiset ovat osanneet odottaa jotain vastaavaa.
Koskenniemi uskoo, että vakoilijoita voisivat kiinnostaa ennen kaikkea kauppapolitiikka ja EU:n yhteiseen turvallisuuspolitiikkaan liittyvät asiat.
Tietoturvayhtiö Stonesoftin kyberturvallisuusjohtajan Jarno Limnéllin mukaan ulkoministeriön verkkovakoilutapaus ei ole it-alan asiantuntijoille yllätys.
- Ei voi sanoa, että olisi kovinkaan suuri yllätys, kun katsoo millaisia uutisia esimerkiksi Edward Snowdenin paljastusten kautta on liikkunut.
