Terroristien hyökkäyksen kohteeksi joutunut Charlie Hebdo -satiirilehti edustaa ranskalaisen huumorin jo vuosisatoja jatkunutta suorasanaista perinnettä, arvioi professori Tarmo Kunnas.
Rankan huumorin perinne elää Kunnaksen mukaan satiirilehtien ohella muun muassa ranskalaisessa kirjallisuudessa, teatterissa ja chanson-musiikissa. Suomalaiseen makuun ranskalainen huumori saattaa Kunnaksen mukaan kuulostaa vähän liiankin kovasanaiselta.
- Jos ranskalainen laskisi leikkiä eteläpohjalaisen kustannuksella, eteläpohjalainen löisi aika nopeasti, Kunnas pohtii.
Charlie Hebdo on kirjallisuustieteen professorille tuttu muun muassa 1990-luvun vuosilta, jolloin hän johti Suomen kulttuuri-instituuttia Pariisissa. Vaikka Charlie Hebdo asettuukin osaksi ranskalaisen huumorin perinnettä, kaikkia "rääväsuisen" lehden edesottamuksia ei Kunnaksen mukaan voi hyväksyä. Terroristien ja hirmuhallitsijoiden pilkan Kunnas ymmärtää, mutta välillä lehdessä on maalattu liian lavealla pensselillä.
- Tähtäimen pitäisi olla pahantekijöissä eikä pitäisi heittää lokaa koko islamin päälle.
"Kaupunkisuunnittelu epäonnistunut"
Yksi keskeinen selittäjä ranskalaisten musliminuorten radikalisoitumiselle löytyy ranskalaisen sosiaalipolitiikan ja kaupunkisuunnittelun epäonnistumisesta, arvioivat Ranska-asiantuntijat.
Suomen kulttuuri-instituuttia aikoinaan Pariisissa pitkään johtaneen professori Tarmo Kunnaksen mukaan ranskalaiskaupunkeihin on päässyt muodostumaan maahanmuuttajavaltaisia ghettoja, joissa alhaisen koulutustason, työttömyyden, köyhyyden, huumeidenkäytön ja rikollisuuden noidankehät kukoistavat.
Tällaisessa ympäristössä jyrkän linjan islam saattaa tarjota kadoksissa olleen merkityksen elämälle ja tuntua ratkaisulta ongelmiin. Radikaaleimmat saattavat lähteä ulkomaille taistelemaan uskontonsa puolesta tai toteuttaa terroritekoja Ranskassa.
Noin 66 miljoonan asukkaan Ranskassa asuu 5-6 miljoonaa muslimia, ja maan muslimivähemmistö on Euroopan suurin.
- Suomessahan maahanmuuttajia pyritään hajauttamaan eri alueille, mutta Ranskassa tässä ei ole onnistuttu, Kunnas sanoi STT:lle.
Turun yliopiston lehtori ja poliittisen historian tutkija Louis Clerc myöntää, että lukuisten ongelmien riivaamat esikaupunkialueet tarjoavat hyvän kasvualustan radikaalille islamille, mutta muistuttaa, että valtiovallan on vaikea ohjailla ihmisiä asumaan tietyille alueille. Pienituloisten maahanmuuttajien täytyy asua edullisilla asuinalueilla ja lähellä työpaikkojaan.
- Ajatus siitä, että maahanmuuttajaperhe muuttaisi maaseudulle asumaan, on kaunis, mutta sellainen ei voi toteutua. Ihmisten täytyy asua siellä, missä on töitä, ranskalainen Clerc sanoo.
