Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Ennakkoäänestys 7.-10.1. Ensimmäinen vaali 15. tammikuuta.
Oululaiset opiskelijat, Tytti Mäkeläinen, Noora Pitkänen ja Antti Karumäki ovat parikymppisiä opiskelijoita, jotka suunnistavat vaaliuurnille ensimmäistä kertaa presidenttiä äänestämään.
Nuorten aikuisten suhtautuminen politiikkaan tuuppaa olemaan aika välinpitämätöntä
"En ole niin poliittinen ihminen, että kiinnostaisi seurata ehdokkaita. Oikeastaan en edes tiedä, missä minun pitäisi käydä äänestämässä", Noora arvioi.
Tytti on samoilla urilla Nooran kanssa.
"Ei oikein kiinnosta tarpeeksi, koko alkutouhu on mennyt täysin ohi minulta. Ehkä pitäisi kysellä joiltakin viisaammilta, ketä kannattaisi äänestää. Ehkä äiti voisi auttaa ja selkiyttää asiaa. Ärsyttää, kun ne puhuvat sellaista kieltä, mitä ei oikein ymmärrä. On hyvä, kun on joku joka voi kääntää selkokielelle sen, mitä he sanovat. Haluan ja aion kyllä äänestää, kun nyt vain selviäisi, että ketä."
Antti puolestaan on valinnut oman ehdokkaansa jo aiemmin.
"Minulla on jo kanta valmiina, joten oikeastaan nämä väittelyt ja muut eivät kovinkaan kiinnosta. Mielestäni presidentin vaalit ovat enemmänkin naamavaalit, eikä presidentillä ole muutenkaan paljoa oikeuksia. Mielestäni presidentti on vain johtohahmo edustustehtävässä."
Nuoret arvostavat ehdokkaan imagoa
Nuoret katsovat ehdokkaissa enemmän henkilökohtaista imagoa kuin esimerkiksi sitä, mistä puolueesta ehdokas tulee.
"Minä pidän tärkeänä sitä, millaisen kuvan ehdokas antaa ulospäin. Myös puolueella on merkitystä, mutta kun politiikkaa ei tule kummemmin seurattua niin on tosi vaikeaa muodostaa mielipiteitä ehdokkaista puolueidensa edustajina", Tytti kertoo.
Antti on miettinyt aihetta hieman syvällisemmin. Antin mielestä presidentti ei aja puolueen etua samalla tavoin kuin kansanedustajat, joten puoluetaustan tiedostaminen presidentinvaaleissa ei ole niin iso juttu. Siksipä Antti uskookin, että presidentinvaaleissa on myös nuorten helpompi äänestää.
"Me parikymppiset olemme sen verran nuoria, ettemme taida vielä oikein käsittää, mikä merkitys puolueilla on. Presidentin puoluetaustalla ei kuitenkaan ole mielestäni niin paljoa merkitystä kuin esimerkiksi eduskuntavaaleissa. Tulee mieleen esimerkiksi Tony Halmeen pääsy eduskuntaan. Kuinkahan moni häntä äänestänyt tiesi mikä puolue perussuomalaiset edes on ja mitä he kannattavat."
Media muodostaa
ehdokkaan kuvan
Myöskään ehdokkaiden siviilisäädyllä ja muilla henkilökohtaisilla asioilla ei ole nuorten mielestä kovin suurta merkitystä ehdokasta valittaessa.
"Ehdokkaan siviilisäädyllä ja muilla ei kyllä minun mielestäni ole mitään merkitystä. Ennemmin seuraan mitä he puhuvat ja minkälainen vaikutelma siitä syntyy" Noora kertoo.
"Ehkä nuo eroamishommat ja muut on vähän enemmän mummojen ja pappojen juttuja. Kun nyt ajattelee esimerkiksi, että kuinka moni avioliitto nykyään ylipäätään päätyy eroon, ei se hetkauta ollenkaan", Antti sanoo.
Antti kertoo, että nuoret ovat kiinnostuneita siitä, mitä lehdissä kirjoitetaan. "Esimerkiksi minä seuraan paljon mieluummin sitä, mitä ehdokkaat laittavat ruoaksi ja mitkä ovat heidän lempireseptinsä kuin sitä, millainen kuva heistä annetaan. Siihen vaikuttaa kyllä myös se, että olen yleensäkin kiinnostunut ruoasta."
Tytin mielestä ehdokkaiden tekemisiä seurataan liikaakin
"Minä olen kyllä ehtinyt jo unohtaa, mitä heistä lööpeissä on puhuttu. Ihmisiähän hekin ovat, eroavat ja kolaroivat niin kuin muutkin. Minusta heitä ei pitäisi nostaa niin korkealle jalustalle."
Tytin mielestä on jopa turhaa äänestää ehdokasta, jolla ei ole realistisia mahdollisuuksia pärjätä kisassa.
"Tuntuu, että näitä muita on ihan turhaa äänestää, kun voittaja tulee kuitenkin näistä kärkinimistä. Menee ääni hukkaan, jos sen antaa jollekin muulle."
Vaalikoneisiin nuoret ovat perehtyneet jonkin verran.
"Viime kunnallisvaaleissa kokeilin vaalikonetta. Vaalikoneen minulle suosittelema henkilö edusti kannattamaani puoluetta, niinpä äänestin sitten häntä. Presidentin mielipiteillä ei mielestäni ole niin älyttömästi vaikutusta enää nykypäivänä, joten vaalikoneen käyttäminen ei ole siinä mielessä niin perusteltua", Antti arvioi.
Noora puolestaan ei ole vaalikoneeseen aikaisemmin tutustunut. "Vaalikoneita voisin kokeilla, jos vaikka osaisin käyttääkin niitä."