Presidentti Sauli Niinistö nosti Nivalassa lauantaina esiin sen, että vuoden 1918 sisällissodan tapahtumista voidaan ammentaa oppeja myös nykyaikaan.
– Vuoden 1918 opetus on, että kaikkein tärkein tehtävä kansakunnalle on huolehtia omasta eheydestään ja vakaudestaan.
Niinistö piti puheen Sovinnonpuheen juhlassa Nivalassa, jossa muisteltiin nivalalaisen Kyösti Kallion toukokuussa 1918 Nivalan kirkossa pitämää puhetta. Kallio oli tuolloin senaattori, ja myöhemmin hänet valittiin presidentiksi.
Kallio korosti sisällissodan loppuhetkillä pitämässään puheessa yhtenäisyyttä, eheyttä ja sovintoa. Niinistön mukaan Kallion puhe viitoitti kahtia repeytyneelle Suomen kansalle tietä sodasta sovintoon.
Niinistö totesi, että myös nykypäivän Suomessa on tärkeä ymmärtää eri tavalla ajattelevia ihmisiä. Erilaisia vakaumuksia ja taustoja pitää kunnioitaa, vaikka itse olisi toista mieltä, Niinistö sanoi.
– Yhteiskunnan romahtaminen sisällissotaan on näet pahinta mitä kansakunnalle voi tapahtua. Sen opit on syytä muistaa ja siten varjella vakauttamme aikana joka monin paikoin säteilee ja sykkii epävakautta, Niinistö sanoi.
Hän viittasi puheessaan myös informaatiosotaan ja sen vaikutuksiin.
Presidentti totesi, että suomalaiset ovat osoittaneet kuluvan kevään aikan kypsyyttä ja malttia, kun julkisuudessa on keskusteltu vuoden 1918 sodan tapahtumista.
Sisällissodan jälkeiset valinnat tärkeitä
Presidentti Niinistön mielestä talvisodan ihme ei syntynyt syksyllä 1939, vaan se synnytettiin suomalaisten omilla valinnoilla sisällissotaa seuranneiden kahden vuosikymmenen aikana.
Niinistö sanoi puheessaan, että osallisuuden kansallistunne juurrutettiin Suomeen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä. Se on ollut kaiken menestyksemme perusta. Presidentti kuitenkin korosti, ettei siirtyminen sisällissodasta osallisuuden tunnetta ruokkivaan politiikkaan sujunut ongelmattomasti ja suoraviivaisesti.
– Mutta joka tapauksessa tärkeitä askeleita siihen suuntaan otettiin. Eräs keskeinen ensiaskel oli juuri Kyösti Kallion Sovinnonpuhe, Niinistö sanoi.
– Vaatimus siitä, että oli ryhdyttävä rakentamaan Suomea, jossa "ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä", on edelleen tenhoava, presidentti sanoi siteeraten Kallion sadan vuoden takaista puhetta.
"Tarvitaan viisautta ja malttia"
Niinistö muistutti, että tie sodasta sopuun on vaikea eikä se aina onnistukaan.
– Tarvitaan viisautta ja malttia, halua sovitella ja sopia.
Presidentti totesi, että sovintoa edistävät valinnat auttoivat Suomea säilymään itsenäisenä ja kansanvaltaisena läpi myrskyisten 1930- ja 40-lukujen.
– On historian symmetriaa, että talvisodan aikana Kyösti Kallio oli jälleen keskeisellä paikalla, tällä kertaa tasavallan presidenttinä luotsaamassa omalta osaltaan kansakuntaa läpi vaikean ajanjakson.
Konkreettisina yhteenkuuluvuutta edistävinä toimina Niinistö mainitsi Kallion valmisteleman torpparilain, yleisen oppivelvollisuuden ja asevelvollisuuden sekä Lex Kallion. Lex Kallioksi kutsutun lain avulla torpparit pystyivät hankkimaan lisää maata ja tekemään pientiloistaan elinkelpoisia.
Ennen juhlaa Nivalan hautausmaalla laskettiin seppeleet Kyösti Kallion haudalle ja vuoden 1918 muistomerkille.