Kotimaan politiikka jäi kuluvana vuonna osin EU-puheenjohtajuuden jalkoihin. Vuosi alkoi kuitenkin poliittisella kansanjuhlalla, kun suomalaiset pääsivät valitsemaan maalle valtionpäämiestä.
Presidentti Tarja Halosen lukiessa uudenvuodenpuhettaan hänen suora valintansa näytti vielä lähes varmalta. Presidentinvaalit näyttivät kuitenkin jälleen arvaamattoman luonteensa.
Istuvan presidentin vaalitulos jäi ensimmäisellä kierroksella 46,3 prosenttiin. Vastaehdokkaaksi rynni kokoomuksen Sauli Niinistö 24,1 prosentin kannatuksella.
Keskustan Matti Vanhasen tulos jäi 18,6 prosenttiin. Oliko syynä pääministerin rooli, naisjutut, EU:n maataloustukipäätös vai ponneton kampanja, jäi arvailtavaksi.
Toisen kierroksen käynnistyttyä gallupit näyttivät heti, että Niinistö tulee lujaa. Keskustaväki näytti noudattavan keskustan ja kokoomusjohtajien porvarisopimusta ja ryhmittyvän Niinistön taakse.
Gallupeissa Niinistö ylsi aivan Halosen kannoille, joten jännitys säilyi vaali-iltaan saakka. Vaikka Niinistö sai vaalipäivän äänistä niukan enemmistön, kiri ei aivan riittänyt. Halonen kepitti haastajansa 112 647 äänellä. Prosenteissa luvut olivat Haloselle 51,8-48,2.
Kehno presidentinvaalimenestys suisti keskustan sisäisiin selvittelyihin. Puoluesihteeri Eero Lankia ilmoitti lähdöstään ja Vanhaseltakin nyhdettiin peitellysti mattoa alta.
Vasemmistoliitossa leimahti keväällä, kun puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes sai lopullisesti tarpeekseen ja lähti ovet paukkuen. Seuraajaksi äänestettiin toukokuussa Tampereella pidetyssä ylimääräisessä puoluekokouksessa Martti Korhonen. Lopullisessa vaalissa hänet haastoi puolueen nouseva tähti Paavo Arhinmäki.
RKP:ssä vaihtui vetäjä, kun Vaasan puoluekokous valitsi kesäkuussa Jan-Erik Enestamin seuraajaksi Stefan Wallinin.
Oulussa satavuotisjuhliaan viettänyt keskusta valitsi puoluesihteerikseen kenttäväen kunnian-
palauttajana kampanjoineen Jarmo Korhosen. Hän peittosi selvin luvuin "kaupunkiliberaalin" kilpakumppaninsa Mikko Alkion. "Kelmi vastaan Olmi" -ristityn kisan tulosta tulkittiin näpäytykseksi Vanhaselle.
Poliitikkojen tekemisistä on riittänyt kansalaisten ihmeteltäväksi taiteilija Martti Innasen pilkkaamaa "Pohjolan jylhää romantiikkaa".
Pääministeri Matti Vanhasen senssipuuhien jäljiltä on saatu lukea muun muassa, että "Parturi-Kirsi antoi pakit" ja "Matti oli julma ja kylmä".
Keväällä kohistiin pääministerin puolitutuille naisille lähettämistä tekstiviesteistä. Kesällä pääministeri toi uuden naisystävänsä Susan Kurosen näytille Laukaaseen kyläjuhlille. Suhde lopahti, kun Vanhanen ei Kurosen mukaan sietänyt hänen julkisia rakkaudentunnustuksiaan.
Tuoreen aviomiehensäOlli Saarelan harrikkakyydillä keskustan kesäkokoukseen saapunut kulttuuriministeri Tanja Saarela joutui sittemmin juoksemaan kiinni puolisonsa käsistä karannutta mopoa.
Puolisonsa kohtelusta budjettineuvotteluissa suuttunut professori Saarela uhosi lehtihaastattelussa, että olisi vetänyt valtiovarainministeri Eero Heinäluomaa (sd.) nokkaan. Ministeri Saarela lupasi pitää miehelleen kehityskeskustelun, jonka jälkeen professori Saarela pyysi Heinäluomalta julkisesti anteeksi.
Myrskyisä parisuhde virolaisnaiseen maksoi syksyllä Harri Jaskarille kokoomuksen puoluesihteerin paikan. Synkältä näyttänyt rikosepäilyjen lista kutistui kuitenkin syyteharkinnassa syytteeksi laittomasta uhkauksesta. Jaskarin seuraajan Taru Tujusen menneisyydestä kaivettiin puolestaan heti esiin näpistystuomio.
