Pöyryn pato puretaan ja koskiosuus kunnostetaan. Tämä uutinen (Kaleva 12.8.) yhtäältä ilahdutti, mutta toisaalta veti myös surulliseksi.
Maa- ja metsätalousministeriön ja ely-keskusten vaelluskalojen elvyttämisohjelma NOUSU myönsi Siikajoki vapaaksi ry:lle merkittävän rahoituksen kunnostamistoimiin. Toivon mukaan käynnistyvä varainhankintakampanja saa kerättyä kunnostuksen edellyttämän noin 1,5 miljoonan euron loppuosuuden.
Siikajoki on kuitenkin monioireinen potilas. Nyt ei saa syntyä mielikuvaa, että tilanne olisi hyvä padon purkamisen jälkeen. Näin ei ole. Se on vasta pieni alku, ja parantaa ainoastaan Siikajoen yhden tunnetun oireen muiden odottaessa hoitojonossa.
Kuten potilaana olevan ihmisenkin, niin myös Siikajoen kokonaisvaltaiseen hoitoon kuuluu kaikkien tunnettujen oireiden hoitaminen syy-seuraussuhteineen. Se työ ei koske pelkästään Siikajokea, vaan se työ on edessä monien muidenkin maamme vesistöjen osalla.
Siikajoen vaelluskaloille vapautuvalla noin 750 kilometrin virtavesiosuudella suurin ongelma on veden huono laatu ja tuhotut vaelluskalojen lisääntymisalueet. Siten ei sekään riitä, että lisääntymisalueita kunnostetaan. Viimeaikaiset kunnostukset joessa ovat kohdistuneet alueille, joihin Pöyryn ohittavat kalat eivät pääse nousemaan Lämsänkosken Uljuaan vettä ohjaavan padon vuoksi.
Veden laatu ja uomat ovat niin heikossa kunnossa lähes koko vapautuvalla jokialueella, ettei se ole vaelluskalojen lisääntymiselle sopivaa. Laatua heikentävät ennen kaikkea valuma-alueen massiiviset ojitukset, lähes 80 prosenttia on ojitettu, suurin osa metsätalouden tarkoituksiin.
Metsäojituksen seuraukset eivät pysähdy tilan rajaan – ne valuvat vesistöihin, joiden äärellä ihmiset asuvat ja viettävät vapaa-aikaansa. Ojituskäytänteet eivät ole korjaantuneet sertifikaattien tai neuvonnan myötä, ja vesilaki on auttamattomasti vanhentunut.
Vesien tilan heikkeneminen loukkaa vesialueen omistajien omaisuuden suojaa. Siikajoen vapautuvan jokiosuuden omistajiakin on yli 2 500. Joen heikko tila koskee myös tuhansia jokivarren asukkaita. Jokaisen on syytä kysellä ja saada vastauksia kysymykseen, laitetaanko kunnan rahoja turhaan kunnostuksiin, jos kuormitusta ei rajoiteta.
Metsätalouden vesistökuormitus ei suinkaan ole vähenemässä, vaan turvemaiden uudistushakkuut sen jälkeen tehtävine ojituksineen ovat yhtäältä alueen metsäteollisuuden investointien ja toisaalta poliittisten tavoitteiden vuoksi yli kolminkertaistumassa tämänhetkisestä.
Sinä, joka koet Siikajoen tai maamme muidenkin vesistöjen tilan parantamisen tärkeäksi, sinulle on hyvää kerrottavaa. Voit käydä allekirjoittamassa kansalaisaloitteen metsäojituksen ja sen ympäristöhaittojen rajoittamiseksi. Toteutuessaan se parannettaisi merkittävän sairauden. Aloite löytyy hakusanoilla: kansalaisaloite, vähennetään ojittamista.
Ilman aloitteen läpimenoa Pöyryn padon purkaminen on joelle kuin viimeinen ateria vapaaehtoisten kerätessä rahaa potilaan saattohoitoon.
Heikki Ala-aho
metsänomistaja, metsäammattilainen, ympäristösuunnittelija, Siikajoki