Maapäärynä. Manteli. Pottu. Kumiperuna. Pingispallo. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Haukkumanimetkin kertovat, kuinka keskeinen elintarvike peruna meille yhä on, vaikka kulutusluvut ovat huippuvuosista laskeneet.
Nykyisin syömme henkeä kohti noin 60 kiloa perunoita vuodessa. 1950-luvulla määrä keikkui sadassa kilossa.
"Kulutus laski 1970- ja 80-luvuilla nopeasti, mutta nyt määrä on ollut jo kymmenisen vuotta 62 kilon molemmin puolin. Ei tarvitse olla huolissaan, että kulutus tästä vielä laskisi. Joissakin tutkimuksissa todettiin, että opiskelijapolvi ei syö ollenkaan perunaa, mutta nyt opiskelijaravintoloidenkin perunatarjonta näyttää parantuneen", toteaa Perunantutkimuslaitoksen johtaja Paavo Kuisma.
Kuisma romuttaisi kuluttajien harhakuvan perunasta hankalana ruoka-aineena.
"Ei perunan keittäminen riisiin tai makaroniin verrattuna kestä kovin paljon pidempään. Mikrossa peruna kypsyy hyvin nopeasti."
Myös kauppa ja elintarviketeollisuus voivat tehdä paljon kulutuksen nostamiseksi.
Pitää vain onnistua muuttamaan kuluttajien käsitys insinöörinmakuisista - eli mauttomista - puolivalmisteista, joita oli vielä muutama vuosi sitten tarjolla kaupoissa.
"Teollisuus on jo onnistunut tuottamaan puolivalmisteita, joissa on perunan alkuperäinen maku tallella", Kuisma kehuu.
Kuluttajille tarjottavien perunoiden laatu on ratkaiseva tekijä. Kaupan on syytä huolehtia, että perunat eivät seiso myymälässä valossa vihertymässä ja nahistumassa päiväkausia.
Viime vuosien ruokavaliokeskusteluissa moni on tuominnut perunan liian äkkinäisenä verensokerin nostajana.
Perunan hiilihydraatit ovat nopeasti imeytyviä ja siksi ne eivät sovi ruokavalioon, jossa suositaan alhaisen glygeemisen indeksin ruoka-aineita.
Tähänkin perunatutkijalla on vastaus.
"Ruokavalion koostumuksen ratkaisee kokonaisuus, ei yksi ruoka-aine."
Kuisma kuvaa perunaa verrattomaksi paketiksi, jossa on hyvässä suhteessa ravintoaineita.
"Perunassa on kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia. C-vitamiinin lähteenä peruna on meille yhä tärkeä. Perunan valkuaisainekoostumus on ihmiselle edullinen. Siitä puuttuvat vain rikkipitoiset aminohapot."
Lajikkeiden tuntemuksessa on kuluttajilla vielä oppimista. Valintaa helpottaa, jos tunnistaa kaupan käyttämät värikoodit ja nimitykset kiinteä, jauhoinen ja yleisperuna.
Joskus yleisperunalajike sijoitetaan jauhoisiin ja päinvastoin esimerkiksi satovuodesta riippuen.
Perunalajikkeen valinta on myös makukysymys. Joku pitää jauhoisista, toinen kiinteistä.
Esimerkiksi imelletyn perunalaatikon tekijöistä osa suosii jauhoisia, osa kiinteitä perunoita. Kummastakin laatikko onnistuu.
Perunamuusi
1 kg perunoita
vettä sen verran, että perunat peittyvät
suolaa
2 1/ 2 dl maitoa (mielellään
lämmitettyä)
1 rkl voita tai margariinia
suolaa
Kuori ja huuhtele perunat. Paloittele. Keitä pehmeiksi miedosti suolatussa vedessä. Kaada vesi pois. Survo perunat, lisää lämmin maito ja rasva. Sekoita hyvin. Mausta suolalla.
Muunnelmia: Käytä perunoiden lisäksi muita juureksia, esimerkiksi porkkanoita.
Mausta muusi basilikalla eli kiehauta tuore basilika, hienonna se ja lisää muusiin hyvin sekoittaen.
Käytä rasvan sijasta oliiviöljyä. Lisää hyvin hienonnettua, öljyssä kuullotettua salottisipulia ja persiljaa.
Imelletty perunalaatikko
1 kg perunoita (esimerkiksi Rosamunda, Nicola, Siikli tai Matilda)
3 rkl vehnäjauhoja
4-6 dl maitoa
2 rkl margariinia tai voita
vajaa 1 tl suolaa
ripaus valko- tai mustapippuria
1-2 rkl siirappia tai sokeria
(ripaus muskottia)
Imellyttäminen onnistuu sekä soseutuvista että kiinteistä lajikkeista. Nykyisin suositaan kiinteää Nicolaa, koska se sisältää melko paljon makeutta jo sinänsä.
Keitä perunat kypsiksi kuorineen vedessä, jota ei ole maustettu suolalla tai käytä höyrykattilaa. Kuori perunat heti kuumina ja soseuta. Perunasoseen pitäisi olla tässä vaiheessa 55-60-asteista.
Ripottele lämpimän soseen pinnalle vehnäjauhot ja painele ne soseeseen.
Anna seoksen imeltyä 55-60-asteisessa uunissa kannella peitettynä 5-6 tuntia tai kattilassa lämpimässä paikassa, esimerkiksi kylmälaukussa, seuraavaan päivään. Maista, onko sose makeutunut. Tarvittaessa jatka imellyttämistä.
Sekoita imeltyneeseen soseeseen maito, sulatettua margariinia tai voita sekä suolaa, siirappia tai sokeria ja halutessasi muskottia. Maidon määrä riippuu perunalajikkeesta. Seoksen pitää olla uuniin laitettaessa löysää.
Jaa seos voideltuihin uunivuokiin. Täytä vain puolilleen, ettei seos kuohu uunissa yli.
Paista 150-asteisessa uunissa noin 2 tuntia.
Yrttiset uuniperunat
6-8 jauhoista perunaa
1 rkl ruokaöljyä
1 tl timjamia
1 tl rosmariinia
1/2 tl mustapippuria
ripaus suolaa
Pese ja kuori perunat ja leikkaa ne veneiksi. Sekoita perunalohkot, öljy ja mausteet kulhossa.
Kaada öljyttyyn uunivuokaan ja paista 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia.
Perunapannu
6-7 suurehkoa yleisperunaa
1-2 sipulia
1 tl suolaa
mustapippuria myllystä
persiljaa
Raasta kuoritut perunat karkealla terällä. Hienonna sipuli.
Kypsennä perunaraastetta ja sipulisilppua pannulla tilkassa öljyä koko ajan sekoittaen noin 5 minuuttia.
Mausta suolalla sekä pippurilla ja sekoita mausteet tasaisesti seokseen. Painele seosta lastalla, jolloin se paistuu yhtenäisempänä. Anna kypsyä miedolla lämmöllä kannen alla noin 5 minuuttia.
Käännä paistos kannen tai lautasen avulla. Paista toiselta puolelta myös kannen alla noin 5 minuuttia. Ripottele pinnalle persiljaa.
Vinkki: Pannu valmistuu nopeasti, jos käytät pakastettua peruna-sipulisekoitusta.
Perunaohukaiset
2 kananmunaa
5 dl maitoa
2-2 1/2 vehnäjauhoja
4-5 keskikokoista yleisperunaa
1/2 tl suolaa
1 rkl ruokaöljyä
Paistamiseen:
ruokaöljyä tai margariinia
Kuori perunat ja keitä ne kypsiksi. Soseuta perunat. Vatkaa kananmunat. Lisää muut ainekset joukkoon.
Anna taikinan seistä viileässä noin 1 tunti.
Kuumenna ohukaispannu kuumaksi ja paista öljyssä tai margariinissa taikinasta ohukaisia.
