"Tannikylässä tehtiin sitten historiaa, kun kylään saatiin ensimmäinen valomainos", tervehti T:mi Tannilan Porotuotteen yrittäjää Jarmo Kynkäänniemeä Yli-Iin tuore kunnanjohtaja Rauni Nokela, samasta kylästä itsekin. Joku kyläläinen tosin muisteli, että eikös kylän kaupalla sentään ollut valomainos, johon toinen tuumasi, että jos oli, niin eipähän se ollut koskaan päällä.
Tannilassa avattiin perjantaina Kynkäänniemen perheyrityksen uudet toimitilat. Yritys on poronhoitoalueen eteläisimpiä pienjalostuslaitoksia. Koko poronhoitoalueella niitä toimii 28 ja Tannilan Porotuotteen kaltaisia niistä on 10-15, arvioi hallintosuunnittelija Matti Särkelä Paliskuntain yhdistyksestä.
Perheyrityksessä ovat mukana Kynkäänniemen itsensä lisäksi hänen vaimonsa Maija Tihinen sekä Kynkäänniemen kaksi veljeä. Kynkäänniemi ja ja Tihinen aikovat jatkaa "kahden tuurin" mallilla - molemmilla kun sattuu olemaa päätyö kunnan leivissä, Kynkäänniemellä sähköasentajana ja Tihisellä päiväkodin johtajana.
Porotuotteelle Kynkäänniemi kunnosti entisestä navetasta muutamilla kymmenillä tuhansilla euroilla tuotantolaitoksen, jossa voidaan jalostaa ja leikata poronlihaa asiakkaiden toiveiden mukaan. Porojalosteista Porotuote on erikoistunut kuivalihaan.
Kynkäänniemen mukaan yritys pohjaa toimintansa lähiruoka- ja verkostoajatteluun. Toimintaideaan kuuluu myös liha- ja poroalan koulutus. Porotuotteen tiloissa voidaan perehdyttää esimerkiksi poromiehiä ja hirviporukoita lihanleikkuun saloihin.
Ensimmäiset tänä syksynä paloiteltavat porot Kynkäänniemi arvioi saavansa Tannilan laitoksen tiloihin lokakuun puolivälissä. Hän itse osallistuu erotukseen ja eläinten teurastukseen Pudasjärvellä. "Tavoitteena on, että ensi vuonna täällä voitaisiin käsitellä 200-300 teurasta", Kynkäänniemi sanoi.
Markkinatunnustelua
Lihan markkinoinnista Kynkäänniemi on toistaiseksi tehnyt sopimuksen Keminmaassa toimivan Lapin Kuivaherkun kanssa, mutta markkinoita tavoitellaan myös Oulun seudulta. Parhaillaan neuvotteluita käydään oululaisen ruokakaupan kanssa, yrittäjä paljasti. Niin ikään lihan suoramyynti on mahdollista, hän lisäsi.
Jo parin vuoden ajan asiakkaana on ollut Yli-Iissä toimiva Kierikkikeskus. "Sinne menee poronlihaa useampi sata kiloa vuodessa."
Koko ikänsä poromiehenä ollut Kynkäänniemi kertoi miettineensä tuotantolaitoksen laittamista noin kahdeksan vuoden ajan. Naudoista hän luopui kolmisen vuotta sitten.
Poronlihan jalostukseen hän rohkaistui huomattuaan, että alalla voi myös verkostoitua. Tannilan Porotuote on yksi kolmestakymmenestä poronhoitoalueella sijaitsevista Santa Foods -yrityksestä. Santa Foodsiin kuuluu kaikkiaan noin kymmenen erikoisliha-alalla toimivaa yrittäjää. Yhteistyötä he voivat tehdä esimerkiksi markkinoinnissa.
Hintaneuvottelut kesken
"Kun tämä verkosto kasvaa tarpeeksi suureksi, myös vanhakantainen porotalouden markkinanäkemys muuttuu nykyaikaisemmaksi ja tuotteelle saadaan kannattavampi hinta", arvioi Santa Foodsin hankepäällikkö Tauno Lauri.
Reilun 50 paliskunnan poroisännät ja poronlihan ostajat käyvät parhaillaan hintaneuvotteluita. Viime vuonna poromiehet saivat lihakilosta keskimäärin 5,15-5,25 euroa verottomana.
"Hinta tuli viime vuonna alas puolisen euroa edellisvuodesta. Nyt on vähän semmoinen tuntuma, ettei hinta olisi menossa ainakaan ylöspäin", arvioi Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Pertti Viik.
Poronlihaa tuotetaan Suomessa noin kaksi miljoonaa kiloa vuodessa. Suomalainen syö poronlihaa noin 400-500 grammaa vuodessa. Esimerkiksi sianlihaa suomalainen ahmii runsaat 30 kiloa vuodessa ja nautaakin noin 18 kiloa vuodessa. Lammasta suomalainen näykkii vuosittain vain noin 300 grammaa.
