Kommentti Esa Kaupin kirjoitukseen poronhoidosta (Kaleva 28.8./Lukijalta).
Porojen menestymistä tarhattuna on tutkittu Inarin Kaamasessa sijaitsevalla Kutuharjun koeporotarhalla. Tarha on perustettu 1965. Tarha on Paliskuntain yhdistyksen omistama ja Luonnonvarakeskus Luke koordinoi tutkimusta.
Paliskuntain yhdistyksen porokoetilalla Inarin Kutuharjussa on tieteellisesti tutkittu porojen tarhausta 60 vuoden ajan. On otettu verikokeita, DNA-näytteitä, mitä syövät, miten vasovat ynnä muuta. Hyvin pärjäävät aidattuna Inarin tarhassa porot läpi vuoden.
Porokoetarhan pinta-ala on 43 neliökilometriä eli 4 300 hehtaaria. Poromäärä koetarhassa on 170–200 poroa.
Kutuharjun koeporotarhassa porojen kuolevuutta tutkitaan tieteellisen tarkasti, ja se eroaa merkittävästi avoimien luonnonlaitumien kuolleisuudesta, koska tarhan olosuhteet suojaavat poroja suurpedoilta ja nälkiintymiseltä. Koska jokainen koetokan poro on merkitty ja seurannassa, kuolinsyyt ja kuolevuustilastot saadaan dokumentoitua poikkeuksellisen tarkasti.
Toisin kuin vapailla laidunmailla, joilla suurpedot (kuten ahmat, sudet ja karhut) ovat suurin vasojen ja aikuisten porojen kuolinsyy, Kutuharjun 43 neliökilometrin aitaus suojaa tokkaa pedoilta.
Poronhoitolain pykälän 31 muuttaminen siten, että poronkasvatus saamelaisalueen eteläpuolisilla alueilla sallitaan ainoastaan tarhattuna kautta vuoden, poistaa monta poronkasvatuksen ongelmaa. Asiaa on tutkittu koetarhassa vuodesta 1965 lähtien.
Paliskuntain yhdistys väittää, että jos etelämpänä tarhataan poroja läpi vuoden, niin porot kuolevat tarhassa kahdessa vuodessa. Tuulesta tempaistu väite.
On esitetty, että porot syövät sata erilaista kasvia vuodessa säilöheinän ja keinorehun lisäksi. Porot syövät talojen ja mökkien pihoilta samettikukkia, orvokkeja, sarviorvokkeja, krassia, petunioita, pelargonioita, kehäkukkia – mitä ne 93 muuta kasvia ovat. Ympärivuotinen tarhaus elvyttää nyt porojen paljaaksi kaluamat jäkäläkasvustot nopeasti.
Markku Myllylä
biologi, Kuusamo