Oululaisessa tavaratalossa on jono, joka ulottuu huonekaluosastolta astiaosastolle. Tälle välille mahtuu lähes kaksisataa henkilöä. Jonon toisessa päässä valkoisen pöydän takana istuu mustatukkainen nuorimies.
Anna Uusi-Illikainen, 8, on jonottanut äitinsä kanssa reilun tunnin päästäkseen sanomaan hei Antti Tuiskulle.
Muutamassa hetkessä kuulumiset on vaihdettu, kuva otettu ja levyyn saatu nimikirjoitus. Uusi-Illikainen säteilee onnea.
"Antti on vaan niin ihana", perustelee nuori fani jonotustaan.
Hänen kanssaan samaa mieltä ovat kaikki paikalle saapuneet. Joukkoon mahtuu äitiä, isiä, veljiä, siskoja, nuoria aikuisia, mummoja, lapsia ja keski-ikäisiä. Tuisku on tallonut tiensä kaikkien näiden ihmisten sydämiin.
Ensimmäinen ihailija tuli Kodin Ykkösen eteen jo puoli yhdeksältä aamulla. Puolitoista tuntia ennen kuin kauppa edes aukeaa.
Reija Friman, 18, Sanna Karppinen, 16, ja Jenni Iinatti, 18, ovat todellisia faneja. Nuoret naiset myöntävät yhteen ääneen tykänneensä miehestä Idols-ajoista saakka. Tuiskun juuri päättynyt muutaman vuoden hiljaiselo ei haittaa naisia, vaan he kokevat sen tulleen heillekin hyvään saumaan.
"Sinä aikana ehti huomata, kuinka paljon sitä on tullut käytettyä aikaa ja rahaa Antin seuraamisen", Friman miettii.
"Olen nähnyt Antin keikoilla ja tapaamisissa varmaan 70--80 kertaa", Karppinen jatkaa.
Tuiskun uusi levy poikkeaa melko paljon hänen aiemmasta tuotannostaan, mutta se ei säikäytä vanhoja ihailijoita.
"Minusta tämä on hänen paras levynsä", Friman toteaa.
Puoli vuosikymmentä jatkunut ihailu on muuttanut faneja.
"Nykyään se on ehkä enemmän sellaista arvostusta ja aikuismaisempaa tykkäämistä hänen musiikistaan. Aikaisemmin se oli sellaista ihailua, että kaikki mitä Antti teki oli mahtavaa", Iinatti pohtii.
Kuluneen viikon ajan Tuisku on kiertänyt Suomen suurimpia kaupunkeja jakamassa nimikirjoituksia. Rovaniemeltä kotoisin, nykyään Helsingissä asuva, tähti ehti viipyä entisessä kotikaupungissaan yhden yön.
"Kävin katsomassa siskon lapsia. Käyn Rovaniemellä kuukauden--kahden välein. Minulle on hyvin tärkeää, että minulla on molemmat kaupungit elämässäni."
Tuisku ei pidä mahdottomana ajatusta, että hän joskus muuttaisi takaisin Rovaniemelle.
"Jos näitä töitä voisi ihan oikeasti tehdä sieltä käsin, asuisin siellä varmasti. Pystyn hyvin kuvittelemaan itseni asustelemaan jonnekin kelohirsimökkiin 60-vuotiaana."
Viime viikolla ilmestyneen Hengitän-levyn vahvoja teemoja ovat kasvaminen ja itsensä etsiminen. Tauon aikana mies ehti käydä läpi lukuisia kasvunpaikkoja.
"Kiihkeimpien vuosien jälkeen en enää oikein tiennyt kuka olin. Määritin itse itseni niiden asioiden kautta sellaiseksi kuin minut kuvailtiin. Huomasin, että olen rakentanut itsetuntoni aivan väärien asioiden perustalle."
Parikymppisenä kasvaminen ja kehittyminen julkisen katseen alla ei ollut helppoa. Hiljaiselon aikana artisti ehti elää kaiken senkin edestä, mikä hänellä oli suosion kuumina vuosina jäänyt elämättä.
"Aika pian huomasin kuinka tyhjää se oli. Kuljin kaikissa kissanristiäisissä ja olin riippuvainen selkääntaputtelijoista. Minusta oli tullut henkilö jota aikaisemmin itse halveksin."