"Uusi levy on selkeää jatkumoa Raswaa Koneeseen -levylle", hykertelee yli kaksikymmentä vuotta Popedalle lauluja säveltänyt kitaristi Costello Hautamäki.
Rytisten eteenpäin laukkaava ja hattua rockin iättömille klassikoille nostava Häkää! on Popedan seitsemästoista studiopitkäsoitto.
Siinä ronski Rauli Badding Somerjoki -tyylinen katurock elää sulassa sovussa progesta ja jopa ska-musiikista ammentavan melodisen rockpaisuttelun kanssa.
"Visioin levystä suoraa ja yksinkertaista, mutta kolmen soinnun junttiboogien lisäksi halusin säveltää sille myös melodisia biisejä, sellaisia korvakarkkeja", kitaristi tunnustaa.
Purkkaa ja jytää
Häkää! on Popedan korpitarinoita ja miehistä uhoa tihkuva musiikillinen taidonnäyte, jolla yhtye maksaa viimeisetkin kalavelkansa 60- ja 70-lukujen voimarockille ja purkkajytkeelle.
Beatlesmaisesti tuotetun Savusuudelma-laulun läpi tirisee kaikkien aikojen tunnetuin Led Zeppelin -balladi, ja S.A.Int -rytkeen rivien väleissä kipinöi The Whon My Generation -klassikko.
Syystalvella 2002 Popeda julkaisi koko uran kattavan juhlakokoelman, mutta studiolevy antoi odottaa itseään melkein viisi vuotta. "Popeda keikkaili rankasti, ja soitin myös Hanoi Rocksissa, joten studiotyöskentelylle ja uusille biiseille ei vain ollut aikaa."
Popeda haki studioon uusia taustavoimia, mistä maistiaisina on levylle päätynyt ja singlenäkin aiemmin julkaistu Ei lasten käsiin. Biisin sävelsivät ja sanoittivat Risto Asikainen ja Ile Vainio.
"Karvaisten miesten karu soundi ja oikeat pop-tuottajat oli todella erikoinen yhdistelmä, mutta olisihan se ollut outoa, jos olisimme joutuneet soittamaan instrumenttejamme taustanauhojen päälle."
Joulukuussa 1979 alle viikossa äänitetty Raswaa koneeseen oli tamperelaiselle Poko Rekordsille loppuvuodesta 1977 levytyssopimuksen tehneen Popedan kaupallinen läpimurto, ja musiikillinen kollaasi, jossa viinanhuuruinen suomalainen maalaisrealismi kohtasi varhaiselle englantilaiselle hardrockille ominaisen maantie- ja rockromantiikan.
"Yhtyeellä oli siihen aikaan päällä kummallinen Mötorhead-vaihe, ja myöhemmin se sekosi etelän hedelmiin, ja alkoi tehdä Lynyrd Skynyrd -tyylistä rockia", Costello muistelee.
Tampereen Ikurissa vuonna 1977 perustetun Popedan 1978 julkaistu ensilevy Popeda kuulostaa yhä yhtä omituiselta kuin ilmestyessään, ja samalla tavalla erikoiselta kuin levy-yhtiön tiloissa haastattelun aikana soimaan pärähtävä demonauha, jossa kaksi jylhä-äänistä miestenoria tulkitsee muinaista Popeda-klassikkoa.
"Yhtyeen varhainen basisti ja biisintekijä Ilpo Ainiala oli armoton country- ja western-diggari, ja esimerkiksi Raswaa Koneeseen löytyy Popedaa edeltävän Erikeepperi-yhtyeen nauhoilta kantriversioina. llpo sävelsi biisit kantreiksi, kunnes joku keksi, että ne pitäisi soittaa punkina."
Hikisiä hetkiä
Popeda loi jo uransa alussa vahvat keikkasiteet Pohjois-Suomeen ja Lappiin. Yksi yhtyeen pohjoinen sillanpääasema oli Oulussa Asemakadun ja Kirkkokadun kulmauksessa sijainnut Kauppahotelli.
Costello muistelee, että jopa yhtyeen vapaapäivät saattoivat hektisellä 1980-luvulla olla toiminnallisia.
"Vietimme Kauppahotellissa vapaapäivää, ja päätimme aikaa tappaaksemme katsoa videoita. Silmäni painuivat väsymyksestä väkisin kiinni ja nukahdettuani hotellissa annettiin palohälytys, jota en tietenkään kuullut."
Hälytys osoittautui kuitenkin vääräksi.
"Jätkät herättivät minut ja kertoivat palohälytyksestä, ja muistan hyvin, kuinka äkäinen olin, koska he olivat lähteneet ulos pitämään hauskaa, mutta eivät olleet pyytäneet minua mukaan."
