Kolumni

Po­liit­ti­nen kenttä mur­rok­ses­sa

Suomalainen versio parlamentaarisesta tavasta hallita maata on ajautunut vaikeuksiin. Aleksander Stubb sanoi politiikan olevan rikki. Useamman puolueen hallitukset ovat pitäneet tukevasti valtaa kahden suuren ja niitä tukevien apupuolueiden tuella Kekkosen ajan jälkeen. Nyt, jos koskaan tämä yhtälö ei enää toimi, vaan enemmistöhallituksen toimintaan vaaditaan vähintään kolme viidestä keskisuuresta ja mieluusti vielä joku pienempi apupuolue. Kolmannen pyörän ilmestyminen suhteeseen tuo ihmiselämään vaikeuksia. Näin on politiikassakin.

Nykyisellä toimintatavalla parlamentaarinen valta on alistettu hallituspuolueiden sopimusten toteuttamiseen. Hallitusohjelman ja hallituksen suojelu oppositiolta on muodostunut kansanedustajien tärkeimmäksi tehtäväksi. Ministerityöryhmien tai yksittäisten ministerien esityksiin ladataan koko hallituksen arvovalta, jolloin eduskunnan on hyvin huono puuttua esityksen sisältöön, saati sitten muuttaa sitä. Luottamus ryhmään ja ryhmäkuriin on koossapitävä voima. Hajaantuva kannatus ja puoluekenttä tekevät tästä suomalaisesta parlamentarismin muodosta hyvin vaikeaa ja tulevaisuudessa jopa mahdotonta.

Lääkkeeksi on väläytelty vähemmistöhallituksen muodostamista. Virkistävää pohdintaa. Esitys toisi politiikan näkemysten yhteensovittamisen takaisin Eduskuntaan. Hallituksen tulisi varmistua esityksiä tehdessään omaa pohjaa laajemmasta tuesta. Perustelemisen taito ja ymmärtämisen halu kasvaisivat huomattavasti nykyisestä. Luottamusta olisi kasvatettava ryhmien ja kansanedustajien kesken. Yhdessä tekeminen hitsaisi yhteen nykyistä voimakkaammin. Yhteistyökyvyttömät välihuutajat jäisivät sivuun vaille asiallista vaikutusvaltaa. Vähemmistöhallitus haastaisi kansanedustajat uudella tavalla perehtymään käsiteltäviin asioihin ja perustelemaan äänestäjilleen käyttäytymisensä. Toimiakseen järjestelmä vaatisi kuitenkin yhteisten pöytätapojen sopimista hallituksen oman toimivallan käyttämisestä asetusten antoon tai muihin arjen ratkaisuihin asioiden puuroutumisen välttämiseksi.

Edessämme on sote-reformin lisäksi sosiaaliturvaremontin paikka. Näin mittavat uudistukset vaativat toteutuakseen yli hallituskauden yltävää luottamusta yhdessä linjattuun suuntaan. Parlamentaarinen valmistelu olisi viisautta ja lisäisi kansanedustajien keskinäistä luottamusta. Tähän tarpeeseen vähemmistöhallitus sopisi hyvin.