Poliisi on ylivoimaiselta vaikuttavan tehtävän edessä. Valtiontalouden jo sovitut säästöt ja nyt voimassa oleva kehyspäätös vievät siihen, että poliisin palveluksessa olevaa henkilöstön määrää pitää vähentää noin 900 henkilötyövuodella vuoteen 2015 mennessä. Näin arvioidaan raportissa, jonka poliisin voimavaroja selvittänyt työryhmä luovutti sisäministeri Päivi Räsäselle (kd).
Samaan aikaan hallitusohjelmassa todetaan, että poliisin työn painopisteiksi nostetaan vakavien väkivaltarikosten torjunta, järjestäytyneen rikollisuuden kuriin pano ja harmaan talouden suitsinta.
Tosin hallitusohjelmaa lienee tässä turha lukea. Sehän muun muassa toteaa, että ”tavoitteena on vakiinnuttaa poliisien määrä vähintään nykyiselle tasolle koko vaalikaudeksi”. Se ei näytä onnistuvan mitenkään.
Mitä hallitus vajaat vuosi sitten totesikaan, realismia on, että säästöjä pitää tehdä. On sitä parempi, mitä vähemmän väkeä joudutaan ottamaan suoraan yhteiskunnan ja kansalaisten turvallisuuteen liittyvistä käytännön tehtävistä. Poliisipartioiden katoaminen näkyvistä ja rikostutkinnan heikentyminen avaavat väylän rikollisuuden kasvulle.
Ehkä väkeä voi vielä vähentää hallintotehtävistä. Vaarana vain on, että nyt kentällä olevat poliisit joutuvat vastedes tekemään entistä enemmän hallinnollisia töitä.
Joitakin poliisin tehtäviä kuten vankien kuljetus tai käräjäoikeuksien vartiointi voitaneen antaa vartiointiyrityksille. Tähänkin liittyy iso periaatteellinen ongelma: kuinka pitkälle yksilönvapauteen puuttuvia tehtäviä voidaan antaa yrityksille? Eikä ilmaista ole se ulkoistettukaan työ.
Sekin on syytä muistaa, että turvallisuuden ylläpito on julkisen vallan ydintehtävä.