Suomi saa monia moitteita ja suosituksia vähemmistöjen kohtelusta. Ennakkoluulot ja kielteiset asenteet etnisiä vähemmistöjä kohtaan ovat Suomessa edelleen yleisiä.
Rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI julkaisi toisen Suomea koskevan raporttinsa tiistaina. Siinä todetaan muun muassa, että poliisi ei aina reagoi asianmukaisesti vähemmistöryhmien jäsenten rasismista tai syrjinnästä tekemiin ilmoituksiin. Poliisi ei useinkaan ota tällaisia ilmoituksia tutkittavakseen tai ei tutki niitä kyllin uutterasti.
Raportin mukaan huomattava osa poliisikunnan jäsenistä on ilmaissut mielipidetutkimuksissa kielteisiä asenteita vähemmistöryhmiä kohtaan ja joissakin tapauksissa poliisiviranomaiset ovat julkaisseet lehdissä rasistisia tai muukalaisvihamielisiä artikkeleita, joissa he näyttävät hyödyntäneen virka-asemaansa lisätäkseen henkilökohtaisten mielipiteidensä painoarvoa.
ECRI toivoo, että poliisille tarjotaan perus- ja täydennyskoulutuksessa kursseja, joilla käsitellään ihmisoikeuksia sekä rasismiin ja syrjintään liittyviä kysymyksiä ja annetaan keinoja omien ennakkoluulojen torjuntaan.
Ei työtä, lainaa tai luottokorttia
Euroopan neuvoston yhteydessä toimiva ECRI puuttuu raportissaan romanien, saamelaisten, venäjänkielisten ja muiden etnisten vähemmistöjen kohteluun. Erityisinä huolenaiheina on raportissa mainittu turvapaikkamenettelyyn liittyvät kysymykset ja arkielämässä esiintyvä syrjintä.
Raportin mukaan on yleistä, että romaneilta tai mustaihoisilta, mutta myös venäjänkielisiltä evätään pääsy ravintoloihin. Ongelmia on myös ilmennyt luottokorttien ja lainojen saamisessa samoin kuin asuntomarkkinoilla. Lähes puolet maahanmuuttajista ilmoitti kokeneensa syrjintää työnhakutilanteissa.
Vaikka syrjintä on Suomessa kriminalisoitu, vain harvoista tapauksista ilmoitetaan poliisille ja oikeudenkäynnit ovat harvinaisia. ECRI pitää tärkeänä varmistaa, että vähemmistöryhmien jäsenet ovat tietoisia oikeuksistaan ja voimassa olevasta lainsäädännöstä. Tärkeää on myös rohkaista syrjintää kokeneita tekemään ilmoituksia poliisille ja valituksia muille tahoille.
ECRI suosittaa, että rasismin ja syrjinnän vastainen lainsäädäntö pannaan täytäntöön tehokkaammin. Rasismia ja syrjintää koskevia säädöksiä olisi lisättävä samoin kuin virkamiehille ja kouluille suunnattua ihmisoikeuskoulutusta
Erityisen paljon syrjintää kokevat raportin mukaan venäjänkieliset. Suomen 30 000 hengen suuruisen venäjänkielisten maahanmuuttajien erityistarpeita on ECRIn mielestä käsitelty vain vähän siitä huolimatta, että vähemmistön merkitys kasvaa.
Raportissa todetaan, että venäläisiin kohdistuu huomattavan paljon ennakkoluuloja ja syrjintää, joita tiedotusvälineiden kuvaukset venäläisistä "mafiana" ja rikollisina silloin tällöin lietsovat.
"Venäjänkielinen vähemmistö kasvaa kaiken aikaa. Nyt pitäisi huolehtia siitä, että se integroituu suomalaiseen yhteiskuntaan eikä jää eristyksiin", ECRI:n jäsen, Lapin yliopiston kansainvälisen oikeuden dosentti Lauri Hannikainen totesi raportin julkistamistilaisuudessa.
Hannikainen toivoi, että valtiovallan taholta tulisi selvä signaali siitä, että venäjänkielisten lapsilla on mahdollisuus opiskella omalla äidinkielellään.
ECRIn raporttia esitellyt ulkoministeriön lähetystöneuvos Johan Schalin myönsi, ettei opetus äidinkielellä aina toteudu esimerkiksi saamelaisten kohdalla siksi, että kunnilla ei ole tarpeeksi rahaa tai on puute opettajista. Asuminen ja koulutus vähemmistöjen kohdalla ovat suuria ongelmia. Vuokra- ja työmarkkinoilla esiintyy paljon piilevää syrjintää esimerkiksi ulkomaalaisten työtodistusten väheksymisenä.
Kritiikki otetaan vakavasti
Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen mukaan ECRIn raportti otetaan Suomessa vakavasti. Rasismiin puuttumisen kynnystä on hänen mukaansa laskettava. Viranomaiset ovat siinä keskeisessä asemassa myös senkin vuoksi, että vähemmistöt ovat heistä hyvin riippuvaisia. Toinen avainryhmä on opettajat, joiden pitäisi harjoittaa enemmän asennemuutosta, ja joille pitäisi antaa myös valmiuksia käsitellä ja kohdata monikulttuurisuuteen liittyviä kysymyksiä.
Puumalainen peräänkuulutti myös työelämän avainhenkilöitä, työnantajia ja luottamusmiehiä vähemmistöjen tasavertaisessa kohtelussa. Hän muistutti, että työpaikkakiusaaminen etnisen taustan perusteella on yleistä. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvien työllistymistä Puumalainen helpottaisi parantamalla heidän omia valmiuksiaan kieli- ja muulla koulutuksella.
