Poliisihallitukselle tulee tällä hetkellä paljon kysymyksiä siitä, miten kanssaihmisiä voidaan auttaa kiperässä tilanteessa, jonka koronavirus aiheuttaa. Usein kysytään esimerkiksi sitä, voitaisiinko lahjakortteja tai muita tuotteita toimittaa kriittisen työn tekijöille tai muille tärkeää työtä tekeville.
Poikkeuksellisessa tilanteessa halutaan arvokasta työtä tekeviä tukea siten, että työntekijöille toimitettaisiin esimerkiksi virvokkeita, kahvia tai syötävää työpaikoille. Asiakkaat maksaisivat tuotteet, jotka yritys sitten toimittaisi heidän valitsemaansa kohteeseen.
Rahankeräyksen määritelmä täyttyy silloin, kun rahaa lahjoittanut taho ei saa vastiketta lahjoittamaansa rahaa vastaan. Esimerkiksi kahvila tai ravintola ei siis voi pyytää asiakkaitaan antamaan rahaa tuotteisiin, jotka toimitettaisiin sitten muualle.
Jos tuotteen ostajalla on mahdollisuus saada tavara tai lahjakortti haltuunsa ostotapahtuman jälkeen, eli hän on tehnyt tavallisen ostotapahtuman, jossa tuote ja hinta eli vastike kohtaavat toisensa, ei kysymys ole rahankeräyksestä.
Jos taas tavaran tai lahjakortin ostaja ei saa tuotetta haltuunsa ostotapahtuman jälkeen, vaan rahan saaneen tahon kanssa sovitaan, että rahan saanut taho luovuttaa hyödykkeen kolmannelle taholle, on kyseessä ns. aineeton lahja. Tällaiset aineettomat lahjat on vakiintuneesti katsottu rahankeräykseksi.
Yritykset eivät voi harjoittaa tällaista aineettomien lahjojen kauppaa, koska kyse on rahankeräyksestä. Rahankeräyslupaa ei voida myöntää yritykselle, eikä yritys voi myöskään toteuttaa maaliskuun alussa voimaan tulleen uuden rahankeräyslain mukaista pienkeräystä.
Yritykset voivat kuitenkin esimerkiksi käyttää omaa liikevaihtoaan lahjoituksiin, tai ryhtyä toimimaan yhteistyössä rahankeräysluvan saaneiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa.