Varjakansaari: Oulun kau­pun­ki luopuu Var­ja­kan kaa­vas­ta, koska to­teut­ta­jia ei löy­ty­nyt

Näpistely: Oulun poliisi on ko­ven­ta­nut ot­tei­taan sar­ja­nä­pis­te­li­jöi­hin

Näkökulma: Voi­si­vat­ko yri­tyk­set ostaa Oulun seudun luon­to­koh­tei­ta suo­je­luun?

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Po­lan­tei­ta kes­ki­mää­räis­tä vä­hem­män

Polanteet eivät ole hankaloittaneet autoilijoiden menoa Oulussa tänä talvena vielä kovinkaan pahasti. Myöskään Oulun tiepiirin alueella polanteet eivät ole aiheuttaneet tavallista suurempaa päänvaivaa.

Polanteet ovat kiusanneet autoilijoita keskimääräistä talvea vähemmän.
Polanteet ovat kiusanneet autoilijoita keskimääräistä talvea vähemmän.
Kuva: Peura Pekka

Polanteet eivät ole hankaloittaneet autoilijoiden menoa Oulussa tänä talvena vielä kovinkaan pahasti. Oulun katutuotannon ylläpitoyksikön päällikkö Eino Rajakangas kertoo, että polanteen muodostus on ollut Oulun katutuotannon hoitamilla alueilla keskimääräistä vähäisempää.

"Tilanne on ollut edellisvuosiin verrattuna helpohko."

Myöskään Oulun tiepiirin alueella polanteet eivät ole aiheuttaneet tavallista suurempaa päänvaivaa, sanoo hoidon hankintavastaava Martti Norrkniivilä. Samoin on ollut koko valtakunnan laita, vahvistaa Tiehallinnon kunnossapitoasiantuntija Heikki Lappalainen. Helppous johtuu muun muassa myöhään tulleesta talvesta.

Polanne on tien pinnalle kovaksi tamppaantunutta lunta ja jäätä. Ongelmaksi se tulee, kun sen keskelle muodostuu ura liikenteen seurauksena. Mitä syvemmäksi ura muodostuu, sitä vaarallisemmaksi se muuttuu. Ajoneuvo voi menettää hallittavuutensa esimerkiksi äkkinäisestä liikkeestä. Talvihoitoon asetettujen laatuvaatimusten mukaan uran syvyys ei saa ylittää tiettyjä rajoja. Suurimmilla teillä uraa saa olla 1-1,5 senttimetriä, pienemmillä teillä 3 senttiä. Jos ura on syvempi, ryhdytään polanteen poistoon.

Eino Rajakankaan mukaan polanteista pääseminen Oulun katutuotannon alueella maksaa vuosittain noin 350 000 euroa. Kalustona käytetään muun muassa tiehöyliä, auroja tai kuorma-autoja, joihin on asennettu alusterät.

"Jos märkää lunta sataa kerralla paljon ja se ehtii pakkautua tiiviiksi, on järeä tiehöylä paras työväline sen poistoon", Heikki Lappalainen selittää.

Viime päivinä teiden pinnat etenkin risteyksissä ovat olleet erityisen liukkaita, vaikka maallikko helposti ajattelee, että reilun kymmenen asteen pakkaskeleillä ei liukasta pitäisi olla. Martti Norrkniivilä sanoo, että kuuraliukkautta aiheuttavat voimakkaat lämpötilan vaihtelut ja kosteus, joka tiivistyy tielle. Viime aikojen pakkassäät ovat olleet tavallista kosteampia, mikä on jäädyttänyt teiden pintoja.

"Tiepiiri kyllä hiekoittaa liukkaita paikkoja, mutta liikennemäärät ovat niin suuria, että hiekan vaikutus loppuu nopeasti monin paikoin. Siksi esimerkiksi Pohjantien rampeissa saattaa näyttää usein siltä, että mitään ei ole tehty", Norrkniivilä selittää.

Tiehöyliä lepuutettiin kovien pakkasten vuoksi Oulussa viime viikolla. Höyliä ei mielellään käytetä, jos pakkanen laskee pariinkymmeneen asteeseen.

"Koneiden hydrauliikkaosat voivat silloin rikkoutua, ja teriin ja rautaosiin voi tulla hiushalkeamia", vastaava tiemestari Pekka Koivula kaupungin liikennealueiden ylläpitoyksiköstä kertoo.

Tauosta ei seurannut ongelmia.