Oli ihan tavallinen tiistai ja lenkki koiran kanssa. Hyvä ilma, hyttysetkin vielä koloissaan, kiireetön aamu ja tuttu reitti. Ajatukset soljuivat omia polkujaan.

Vaan eipä olisi pitänyt antaa soljua, ainakaan ihan niin vapaasti. Reitti ei sittenkään ollut niin tuttu, että ilman keskittymistä olisin kaidalla tiellä pysynyt.

Siinä vaiheessa, kun huomasin, että nyt emme ole enää siellä, missä pitäisi, kytkin sisäisen navigaattorini virrat päälle.