Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen uuden valtuuston ensimmäinen kokous maanantaina olisi voinut sujua leppeämmissäkin tunnelmissa. Tutustelun ja jutustelun sijasta pintaan purskahtivat vahvat erimielisyydet, jotka koskivat niin sanottua yhteisöjääviyttä.
Termi liittyy siihen, millaisilla muilla hallintopaikoilla hyvinvointialueen luottamushenkilöt voivat istua.
Keskustelun yksi kärki liittyi siihen, että keskusta esitti hyvinvointialueen valtuuston johtoon Matti Sorosta, joka on Pyhäjoen kunnanjohtaja. Hän myös tuli tehtävään valituksi.
Keskustaan kohdistui myös yleisempi syytös, että se ei ole halunnut välttää tilanteita, joissa sama henkilö istuu yhtä aikaa sekä Pohteen että kunnan tai kaupungin kärkipäättäjien paikoilla.
Kokoomuksen Lyly Rajala syytti keskustaa ylimielisyydestä, vihreiden Susa Vikeväkorva Pohteen päätöksentekoa koskevan luottamuksen heikentämisestä, ja SDP:n Joni Meriläinen puhui vallanhimosta. Ilmaukset kielivät vahvasta ärtymyksestä.
Keskustan puolustajaksi nousi puolueen ulkopuolelta vasemmistoliiton Anne Huotari, joka epäili, että kuullun arvostelun takana on "jotain muuta kuin itse asia".
Oliko takana jotain muuta, ei selvinnyt, mutta mahdolliset yhteisöjääviydet ovat kysymys, josta sietääkin puhua.
Jos hyvinvointialueen keskeinen luottamushenkilö on samalla kuntansa ykköskaartin päättäjä, on perusteltua kysyä, kumman tahon etu päättäjällä on ensisijainen, kun hyvinvointialueen ja kunnan etu joutuvat päätöksenteossa vastakkain.
Kahdella tuolilla istumisen ongelma konkretisoituu esimerkiksi, kun hyvinvointialueella päätetään siitä, mitkä sote-palvelut kunnissa säilyvät, mitkä lähtevät.
Lainsäädäntö ei rajoita henkilön toimintaa luottamustehtävässä samanaikaisesti usealla hallinnon tasolla. Silti esimerkiksi valtiovarainministeriö on nähnyt asiassa riskin. Ministeriön mukaan usein toistuvia esteellisyystilanteita on suositeltavaa välttää ennakolta, kun aluehallituksen, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä valitaan.
Runsas vuosi sitten Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi Pohjois-Savon hyvinvointialueen palveluverkkopäätöksen sen tekoon osallistuneiden kaupungin- ja kunnanhallituksen jäsenten ja varajäsenten esteellisyyksien vuoksi.
Kyse ei kuitenkaan ole vain juridiikasta vaan myös siitä, miltä asiasta näyttävät. Juuri nyt ne eivät Pohteessa näytä hyvältä.
Hyvinvointialueet rakentavat uskottavuutensa ja olemassaolonsa oikeutuksen sen pohjalta, miten ne pystyvät hoitamaan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen. Kritiikki alueita kohtaan on ollut rankkaa. Valtiolta tulevat rahat eivät yksinkertaisesti riitä kaikkeen.
Hyvinvointialueiden ei kuitenkaan pitäisi rapauttaa luottamusta puhtaasti omassa vallassaan olevissa ratkaisuissa. Pohteen päättäjien uusi nelivuotiskausi ei tässä mielessä lähtenyt liikkeelle lupaavasti.