Kinttupolun tasoiseksi luonnehtii toimitusjohtaja Matti Pörhö nykyistä nelostietä ja painottaa, että kyseessä on kuitenkin tärkein Suomen läpi kulkeva liikenneväylä, Suomen aortta.
Pörhön mielestä Suomessa on jo pitkään vallinnut outo ajattelutapa, jonka mukaan Suomen pitkittäissuuntaiset kuljetukset pitäisi hoitaa Kuopion kautta. Pitkälle hän pitää tämän ajattelutavan takana savolaisten onnistunutta lobbausta.
"Sikäläiset päättäjät ovat ymmärtäneet, missä pöydissä pitää olla mukana," hän sanoo ja osoittaa syyttävän sormen pohjoissuomalaisiin politiikkoihin, jotka ovat tässä asiassa nukkuneet ruususen unta.
"Ellei ajattelutapaan saada muutosta, Suomessa voi ajaa kunnollista tietä pitkin Iisalmeen ennen kuin Ouluun", hän huomauttaa ja ihmettelee pohjoissuomalaisten poliitikkojen saamattomuutta.
Oulun Kauppakamari onkin ajamassa voimakkaasti eteenpäin suunnitelmaa, jonka mukaan 4-tie peruskorjattaisiin vähintään moottoriliikennetientasoiseksi Helsingistä Lappiin.
Hankkeen taustavoimat ovat huomattavan laajat. Itse asiassa Nelostietyöryhmään kuuluvat käytännössä kaikki nelostien varressa sijaitsevat kaupungit ja kunnat Lahden pohjoispuolelta aina Tornioon.
"Lahti jäi ryhmästä pois, kun sai omat yhteytensä kuntoon", Pörhö selventää.
Perusselvitys tukemaan
4-tien parantamista
Tiesuunnitelman tueksi on juuri saatu valmiiksi laaja perusselvitys. Oululaisen Projektikonsultit Oy:n tekemää selvitystä onkin jo käyty esittelemässä päättäjille, mutta varsinainen työnteko alkaa vasta nyt kun hankkeen käytännön toteuttamiseen tarvitaan varoja.
"Nykyinen nelostie on täynnä vaarallisia kohtia, joista esimerkiksi viime talvinen Konginkankaan onnettomuus antoi tarpeettoman esimerkin. Kuitenkin tien toimivuus ja turvallisuus on elintärkeää sekä PohjoisSuomen teollisuudelle että täällä asuville ihmisille."
Rahasta hankkeen toteutuminen ei voi Pörhön mielestä olla kiinni. Liikenne tuotti Suomen valtiolle viime vuonna 6,5 miljardia euroa ja summa on koko ajan ollut kasvava. Silti liikenneinvestointeihin käytettävä rahamäärä on viime vuosina jopa absoluuttisesti laskenut.
"Teiden rakentamiseen ja kunnostamiseen osoitettiin viime vuonna liikenteen tuotoista vain 18 prosenttia. Pääosa tästä menee kunnossapitoon ja loppu käytännössä muutaman Etelä-Suomen kohteen eteenpäinviemiseen. Muu Suomi on tässä jaossa jäämässä tyhjän päälle. Määräraha on korotettava pikimmiten sille tasolle, että koko maan tieverkostoa voidaan myös kohentaa."
Pörhö pitää outona myös ajattelutapaa, jonka mukaan lisää rahaa liikenneinvestointeihin voidaan osoittaa vain, mikäli valtio saa ylimääräistä rahaa omaisuutensa myynnistä.
"Ei näin tärkeä ja peruspalveluihin kuuluva asia saa olla suhdanteista kiinni.
Pohjanmaan radalle
kaksi raidetta
Seinäjoki - Oulu -radan peruskunnostustakin on palloteltu vuosikausia. Vaikka myönteisiä periaatepäätöksiä onkin, Pörhö odottaa räväkämpää toimintaa.
"Rata olisi rakennettava suoraan kaksiraiteiseksi. Ei suinkaan henkilöliikenteen tai Pendolinojen vuoksi, vaan yksinkertaisesti siksi, että tavaraliikenne sujuisi."
Pörhö muistuttaa, että noin 15 prosenttia maan viennin arvosta tehdään Perämeren kaaren alueella. Tämä tavara on saatava maailmalle, tai teollisuus näivettyy. "Olisi järkyttävää, mikäli tämän annettaisiin tapahtua vain siksi, että kulkuväyliä ei saada pidetyksi nykyajan vaatimusten mukaisessa kunnossa."
Laivaliikennekin
vaarassa
Uutena tekijänä kuvaan on astumassa myös Ruotsin valtio, joka on jo päättänyt rakentaa uuden, aikaisempaa lyhemmän kaksiraiteisen Botnia-radan Etelä-Ruotsista Haaparantaan.
"Onko Suomen etujen mukaista, jos teollisuuden kuljetukset siirtyvät Ruotsin kautta tapahtuviksi," hän kysyy ja lisää, että kuljetusten siirtymisen myötä valuisi myös osa alueen elinvoimasta Ruotsiin.
Kauppakamari on saanut taistella viime aikoina myös laivaliikenteen kilpailukyvyn puolesta. Joulukuussa saatiin hallitukselta jo esitys, joka toteutuessaan olisi nostanut selvästi pohjoisen satamiin kulkevien laivojen väylämaksuja ja nostanut alueen teollisuuden tuotteiden kuljetuskustannuksia vaarallisesti.
Pohjoisen teollisuus ei pärjää ilman laivaliikennettä painottaa Pörhö ja lisää, että juuri nyt näyttää siltä, että esitys saatiin torjuttua.
Silti tämän kaltaiset esitykset, joiden taustavaikuttajina Pörhö pitää eteläsuomalaisia satamia, on tarmokkaasti torjuttava jatkossakin.