Joillakin lintulajeilla on pitkään ollut valtanimi, joka on levinnyt laajalle alueelle. Tällainen laji on esimerkiksi käki, joka on tunnettu tällä nimellä koko maassa.
Toisille lajeille nimiä on siunaantunut runsain määrin. Tällaisesta käy esimerkiksi järripeippo (Fringilla montifringilla), jolle on annettu yli viisikymmentä erilaista nimeä.
Tiernajainen, iisnakka, jerniäinen ja pohjasenpappi eivät kuulosta linnun nimiltä. Linnulta taas kuulostavat härkäpeipponen, vaaravarpunen ja korpipeippo, mutta näitä ei välttämättä yhdistä juuri järripeippoon. Jyrri-, jyry-, jurri- ja ryystäjäpeipponen on jo helpompi yhdistää oikeaan lintuun.
Järripeippo on pohjoinen vastine peipolle. Kun peippotiheys pienenee pohjoiseen mentäessä, järripeippo alkaa vastaavasti yleistyä. Joillakin alueilla Keski-Lapissa järripeippo on yleisin lintu. Puurajan yläpuolella tämäkään peippolaji ei pärjää, vaikka se vuoripeippona Euroopassa tunnetaankin.
Peippo ja järripeippo muistuttavat toisiaan ulkomuodoltaan, naaraat myös väritykseltään. Laulun perusteella serkukset tunnistaa oitis.
Pohjois-Suomessa järripeippo oli se, joka järrittää niin kuin kuorisi pakkasella koloraudalla puuta, peippo panee vint vint. Ristijärvellä järripeippo jirisi, Taivalkoskella järisi. Muuan lintumies vertasi laulua pieneen sirkkeliin.
EU-ajan lintuoppaissa järripeipon laulu on standardoitu ryystämiseksi. Laulu on toki monotoninen, mutta miksi sitä ei voisi silti kuvailla värikkäästi?