Pohjois-Suomessa myhäiltiin tyytyväisenä, kun Petteri Orpon hallitusohjelmaan tuli vuosi siten maininta erityisestä Pohjoisen ohjelmasta. Liikkeelle lähtö vain ei ole ollut järin ripeä. Ohjelmaa laatimaan asetettiin valmisteluryhmä ja laajempi neuvottelukunta vasta parisen kuukautta sitten.
Orpo kertoi viime viikolla Pohjois- ja Itä-Suomen ohjelmien aloitusseminaarissa, että hallitus on hyvin vahvasti sitoutunut molempiin ohjelmiin "käytettävissä olevin resurssein". Muotoilu on tarkkaan harkittu. Mitään erillisrahoitusta ei Pohjois-Suomen ohjelman toteutukseen nimittäin ole tulossa.
Jotain olisi sekin, jos ohjelman laadinta lisäisi keskushallinnossa Pohjois-Suomen tuntemusta. Suomen pääkaupunki virkamiesarmeijoineen on harmillisesti maan etelälaidalla. Siksi keskushallinnon päättäjien tuntuma puolen Suomen asioihin jää usein ohueksi.
Valmisteluryhmässä on kahdeksan ministeriöiden edustajaa ja neljän pohjoisen maakuntaliiton maakuntajohtajat. Ryhmä on jo vieraillut Oulussa ja Rovaniemellä, eikä matkailu toivottavasti jää tuohon. Pohjoiseen mahtuu monta erilaista todellisuutta: menestyviä kaupunkeja ja kuntia mutta myös paikkakuntia, joissa elinvoiman eväät ovat vähissä.
Neuvottelukunnassa on laajempi kokoonpano keskushallinnon ja alueellisten tahojen kuten kaupunkien, kahden yliopiston ja alueellisten edunvalvojien edustajia.
Ihmettelyä on ehtinyt aiheuttaa se, ettei kummassakaan elimessä ole kansanedustajia. Kummastelu on perusteltua, sillä eduskunta pitää käsissään sekä budjetti- että lainsäädäntövaltaa.
Ehkä valinnoissa on haluttu välttää työn puoluepolitisoitumista. Pohjoisesta olisi kuitenkin löytynyt monta vastuullista kansanedustajaa, joilla on kykyä rakentavampaankin työskentelyyn kuin vain propagandististen some-päivitysten näpyttelyyn.
Neuvottelukunnan puheenjohtaja, valtiosihteeri Slunga-Poutsalo ja muutama muukin keskustelija on puhunut siitä, mitä Ruotsissa ja Norjassa on pohjoisten osien hyväksi tehty. "Olisi ehkä pitänyt aloittaa jo aikaisemmin, kun katsotaan, mitä naapurimaissa tehdään", hän totesi Kalevassa.
Mallia toki ehtii ottaa vieläkin. Norjassa ovat käytössä esimerkiksi syrjäseudulle muuttajan opintolainojen anteeksiannot, kevennetyt työnantajamaksut ja korotetut lapsilisät. Ruotsissa pohjoinen nähdään Tukholmassakin nyt valtavien mahdollisuuksien alueena. Ja se näkyy päätöksissä.
Slunga-Poutsalo vakuutti Kalevan haastattelussa, että valmistuttuaan Pohjoinen ohjelma ei saa jäädä pölyttymään hyllylle vaan "asioiden pitää myös tapahtua". Lupaus kannattaa pitää mielessä.
Jos seuraavat eduskuntavaalit pidetään normaaliaikataulun mukaan keväällä 2027, nykyisellä hallituksella on hyvin aikaa näyttää, kuinka tosissaan se on liikkeellä.