Viimeinen kuulutus Oulun-lennolle sai kyyneleet vierimään.
Aline ja Jaco Hubregtsen kuusivuotias poika ei olisi halunnut palata Helsinki-Vantaalta kotiin Hollantiin, vaan lähteä sinne, minne kuulutus kutsui.
– Boris kysyi itkien, emmekö voisi mennä takaisin Ouluun. Olimme olleet vierailemassa Ouluun muuttaneen veljeni luona. Boriksella oli juuri ollut koulussa paljon kokeita, joten loma oli hänelle kuin retriitti, Aline kertoo.
Hollannissa koulu aloitetaan 4-vuotiaana, ja tahti on kiivas alusta asti.
Hubregtset haaveilivat muuttavansa Rotterdamin lähistöltä uusiin maisemiin. Pohjoismaalainen koulujärjestelmä kiinnosti, ja väljempi asutuskin oli mielessä.
Ensin määränpäänä oli Tukholma, mutta kohtalokkaan Oulu-visiitin jälkeen suunta muuttui.
Nyt Aline ja Jaco ovat asuneet pari vuotta Jäälissä 5-, 8- ja 9-vuotiaiden lastensa kanssa.
Small talk vähissä
Seikkailumielinen perhe on saanut opetella suomalaisen kulttuurin kummallisuuksia.
– Jos Hollannissa joku lapsi on yksin koulun pihalla, muut menevät hänen luokseen. Lapsilleni olen kertonut, että suomalaiset antavat olla rauhassa yksin. Jos haluaa muiden mukaan, on itse mentävä, Aline sanoo.
Pariskunnalla oli Studio Formo -niminen graafinen muotoilutoimistonsa jo Hollannissa. Hollantilaisille ja suomalaisille asiakkailleen he tekevät töitä Oulun Peltolassa.
Bisneskulttuureissa on eroa.
– Kun Suomessa käydään asiakkaan kanssa kahvilla, ei puhuta small talkia, vaan mennään suoraan asiaan. Hetki meni totutellessa, että ei tarvitse puhua muusta kuin työstä, Aline pohtii.
Suomalaisessa työkulttuurissa he ihailevat sitä, että kotiin voi lähteä kello neljä ja viettää lasten kanssa loppupäivän.
Uusia vuodenaikoja
Vapaa-ajallaan Hubregtset viihtyvät luonnossa: koiran kanssa kävellään metsässä, talvisin hiihdetään, kesäisin uidaan ja mennään kanootilla.
Jaco Hubregtse vertaa, että kaupungissa asuvilla hollantilaisilla saattaa kulua kuukausia, etteivät he ole kosketuksissa luonnon kanssa.
– Täällä ajan töihin kymmenessä minuutissa ja matkan varrella näen metsää. Hollannissa samaan matkaan liikenneruuhkissa menee puoli tuntia.
Perhe ei ole kauhistunut kylmyydestä, pimeydestä eikä lumesta.
– Olemme saaneet uusia vuodenaikoja, Jaco sanoo.
– Pimeällä voi käyttää monenlaisia valoja ja lumikin piristää. Nyt kesällä sen sijaan on niin valoisaa, että lapset meinaavat valvoa öisin, Aline naurahtaa.
Kolme sanaa Oulusta
Aline ja Jaco Hubregtselle tulevat Oulusta ensimmäisenä mieleen aktiivisuus, ystävällisyys ja teknologia.
– Oulussa on kaikenlaista tapahtumaa koko ajan. Täällä on mahdollisuus aktiiviseen kaupunkilaiselämään. On kiva tietää, että esimerkiksi teatteri on lähellä, vaikka siellä ei aina tulisi käytyä, Aline sanoo.
Pari on havainnut, että kilpailuhenkiseen Hollantiin verrattuna Oulussa yrittäjät tekevät yhteistyötä. Ollaan ystävällisiä ja autetaan toisia, koska yksin ei pärjää.
Kolmanneksi kehuja saa oululainen teknologiaosaaminen.
– Kerromme aina hollantilaisille, että Oulussa ollaan huippuja esimerkiksi lääketieteessä ja teknologiassa.
Aline ja Jaco Hubregtse toteavat, että heidän lapsillaan on Oulussa lupaava tulevaisuus.