Kysymykset: Talotohtori@txti.net
tai PL 28, 00601 Helsinki
Salme Vaattovaaralla on Tornionjokilaaksossa rintamamiestalo, jonka alkydiöljymaali alkoi jo parin vuoden kuluttua irtoilla käppyräisinä kappaleina etenkin auringolle alttiilla seinillä.
"Olosuhteet ovat pohjoisessa kovat. Mitä tehdä?"
Talon pinta täytyisi raapata. Kaikki pohjasta irtoileva maali on saatava pois. Parasta olisi tietenkin teroittaa kaavinta tämän tästä ja "höylätä" sillä koko talo puupuhtaaksi. Varokaa kaiken tuhoavaa hiekkapuhallusta, jota teille varmasti tarjotaan!
Kaikki hilseilevä maali on siis poistettava, mutta varjon puolella, erittäin tiukassa oleva maali voidaan jättää uuden alle.
Aito öljymaali laajenee kuivuessaan, joten se tarttuu hyvin alustaansa - myös lateksiin.
Kiinteän maalin pinta on puhdistettava ja karhennettava joko raapalla tai soodapesulla. Sooda on huuhdeltava tarkoin pois.
Olosuhteet Lapissa voivat olla ihmiselle kovat, mutta maalipinta kärsii paljon enemmän etelän vesikeleistä ja lämmöstä.
Myös "Murto-Peke" Pudasjärveltä suree ennen keittomaalatun, mutta sitten Panulla sivellyn talonsa rapistuvaa pintaa.
"Vuorilautojen lateksit ovat kelautuneet maahan muovimaisina levyinä."
Tehkää kuten edellä.
Ennen muovimaaleja ei kerta kaikkiaan tunnettu puujulkisivujen maalausongelmia. Niinpä saamme kiittää hilseilevää lateksia myös toisesta ilmiöstä, josta moni talonomistaja tahtoo nyt eroon: puutalojen levytyksistä.
Mineriitti- eli asbestisementtilevylle markkinoita kehittelevät valmistajat huomasivat hyvän tilaisuuden. Lehtiin ilmestyi mainoksia: ennen ruma talo (irtoileva muovimaali) on nyt näin kaunis (valkoisena hohtava mineriitti).
Vähitellen kävi kuitenkin ilmi, mitä "huoltovapaa" tarkoittaa: ei voi huoltaa. Helsingissä rakennusvalvonta kielsi vanhojen omakotitalojen mineriittiverhoilun.
Murto-Pekellä on kiinnostava kysymys toisesta aiheesta. Navetta on muurattu isän itse valmistamista sementtitiilistä. Tiilentekokone on tallessa, mutta taidon vei isä mennessään.
Miten tiilikone toimii? Netistä ei ole ollut apua.
Kyseessä on varmaankin rautainen Nopsa-muotti, suomalainen keksintö, jota käytettiin paljon Ruotsissakin 1930-luvulta lähtien.
Koneen käyttöä, massan valmistusta ja kuivauskoreja selostetaan Sementtiyhdistyksen kirjasissa "Betonitöistä ja betonitiilistä", 1956-1959, ja "Betonista ja sen käytöstä", 1962.
Ellet mistään löydä, ota yhteyttä.
Samoissa kirjasissa on kuvia rakenteista, jotka olivat usein kolminkertaisia ja kahdella ilmavälillä. Nykymaailmassa lämpimän rakennuksen seinä täytyy tehdä paksumpana ja ilmaraot täyttää eristeellä.
Panu Kaila
