Suomalaistaustaiset kveenit sulautuvat pohjoisnorjalaisiin, kun kveenin kieli katoaa ja etnisten ryhmien rajat jäävät historiaan. Seuraavaksi norjalaistuvat nykyiset suomalaiset maahanmuuttajat, joita Tromssa vetää puoleensa.
Anna Seppälä ja Nora Ollila ovat kveenisukujen kasvatteja ja Kveeninuoret – Kvensk Ungdomsnettverk -yhdistyksen aktiiveja: nykyinen ja edellinen johtaja. Tromssassa mukana on pyörinyt parhaimmillaan parikymmentä nuorta.
”Nyt meitä on seitsemän”, Ollila naurahtaa.
Hänen suomensa ei ole kveenin, kväänin eli kainun kieltä – meänkieltä muistuttavaa Ruijan murretta – vaan lievän norjalaisaksentin höystämää nykysuomea. Sitä hänelle ja Seppälälle on opetettu koulussa. Oikeus suomenkieliseen opetukseen periytyy kveenien vähemmistöasemasta, joka virallistettiin vuonna 1998.
Aiemmat sukupolvet norjalaistettiin. Maanosto ja kansalaisuus tehtiin norjankielisyydestä riippuvaiseksi, asevelvollisuus ulotettiin Finnmarkeniin asti ja koulutus määrättiin yksikieliseksi.
Nykyään suomalaisia vetävät Tromssaan sosiaali- ja terveysala, rakennusala sekä yliopisto arktisine ja merellisine tutkimus- ja opiskelualoineen. Heini Rämä muutti sinne Oulunsalosta keväällä 2010, kun mies sai yliopistolta nelivuotisen väitöskirjastipendiaattipaikan.
”Olen tekemisissä ennen kaikkea suomalaisperheiden kanssa. Äitien huolena tuntuu olevan, kuinka ylläpitää lastensa suomalaisidentiteettiä. Kieli on siinä keskeisessä roolissa, mutta minunkin lapseni tuppaavat jo puhumaan norjaa keskenään, vaikka ovat olleet päiväkodissa vasta puoli vuotta”, Heini Rämä kertoo.
Lue lisää Sunnuntai-liitteestä.
