Kaavoitus: Vä­li­ky­län ja Ruskon teol­li­suus­aluei­den väliin suun­ni­tel­laan uutta työ­paik­ka-aluet­ta

Sää: Ke­vät­tal­ven nätit päivät jat­ku­vat Oulun seu­dul­la, kes­ki­viik­ko­na voi tulla lisää lunta

Luitko jo tämän: Oulun ke­hu­tul­la tont­ti­po­li­tii­kal­la on kään­tö­puo­len­sa – Ve­ron­mak­sa­jien rahoja on myös tuh­lat­tu, arvioi apu­lais­pro­fes­so­ri

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva Digi + Lehti 2 kk 59,90 euroa

Poh­jois-Suo­mes­sa hir­vi­eläin­ten ai­heut­ta­mia met­sä­va­hin­ko­ja kor­vat­tiin enemmän kuin edel­lis­vuon­na

Hirvivahinkoja on yleensä eniten mäntytaimikoissa. Arkistokuva.
Hirvivahinkoja on yleensä eniten mäntytaimikoissa. Arkistokuva.
Kuva: Mikko Halvari

Pohjois-Suomessa metsänomistajille korvataan tänä vuonna hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja yhteensä 587 800 eurolla, tiedotteessa kerrotaan. Summa on noin 100 000 euroa enemmän kuin vuosi sitten.

Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla hirvivahinkokorvauksia maksetaan kaikkiaan 201 hakijalle 1460 hehtaarin pinta-alalta.

Koko maassa hirvivahinkoja korvataan tänä vuonna noin 1,3 miljoonalla eurolla. Korvauksia haettiin edellisvuotta vähemmän. Viime vuonna hirvivahinkoja maksettiin 1,4 miljoonaa euroa.

Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua.

Pohjois-Suomessa hirvituhot ovat lisääntyneet myös taimikkovaihetta varttuneemmissa männiköissä. Näitä tuhoja esiintyy varsinkin karuilla mailla, missä mäntyjen paksu kaarna ei yllä kovin korkealle ja hirvet ylettyvät talvihangilla syömään männyn ohuempaa hilsekaarnaa.