Pohjois-Suomen syntymäkohortit ovat pitkäkestoisia väestön seurantatutkimuksia.
Vuodesta 1965 lähtien Oulun yliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tutkijat ovat tehneet yhteistyötä vanhempien ja heidän lastensa kanssa tutkiakseen elinikäiseen terveyteen liittyviä tekijöitä.
Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden terveyttä ja hyvinvointia on seurattu jo sikiöajoista lähtien, ja se on jatkunut kymmenen vuoden välein tähän päivään saakka. Kun mukaan otetaan heinäkuun 1985 ja kesäkuun 1986 välisenä aikana syntyneet, tuloksena on syntynyt laaja Pohjois-Suomen syntymäkohortiksi kutsuttu tutkimusaineisto.
Vaikka Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Anne Remes ei ikäänsä paljasta, hän vahvistaa kuuluvansa kohorttiin 1996.
– Pitkän matkan olen kulkenut kohortin mukana ja käynyt nämä kaikki tutkimukset siinä läpi.
Nykypäivän tieteelle, lääketieteelle ja terveystutkimukselle erilaiset laajat aineistot ovat Remeksen mukaan hyvin tärkeitä.
– Toki tutkimusta on monenlaista, mutta ison aineiston, datan, tutkiminen on se millä tänä päivänä saadaan ihmisten terveydestä paljon tietoa, Remes muistuttaa.
Suomessa rekisterit ovat hyvät. Mutta dekaanin mielestä niissä on myös omia rajoitteitansa, vaikka tutkittavien määrä on suuri. Juuri sen vuoksi useiden vuosien ajan määrävälein tutkittaviin yhteyttä ottavan tutkimuksen tärkeys on korvaamaton.
– Pohjois-Suomen alueella olemme tietyllä tavalla erityislaatuisessa tilanteessa, koska meillä on tietyntyyppistä sairastavuutta ja ollut tietyntyyppinen geneettinen perimä, joita tässä matkan varrella voidaan tutkia, Remes sanoo.
– Meillä on valtava tietovaranto, josta voidaan louhia erilaisia asioita liittyivätpä ne sitten elintapoihin tai ihan biologisiin näytteisiin.
Kohorttitutkimuksen julkaisutoiminta on vakiintunut hieman vajaaseen kymmenen prosenttiin tiedekunnan kansainvälisistä julkaisuista ja väitöskirjojakin tulee vuodessa 50–60.
Pohjois-Suomen syntymäkohortin tutkimusjohtaja Minna Ruddock kertoo tuki- ja liikuntaelinsairauksien olevan kohortin yksi tutkimuskohde ja kansanterveydellisestikin tärkeä tutkimusaihe.
– Näitä tutkimustuloksia on käytetty muun muassa selän käypä hoito -suositusten pohjana eli merkittävää panostusta kohorttilaisetkin ovat tähän tuoneet.
Kohorttitutkimusta on tehty vuodesta 1965 lähtien. Lainsäädännöt ovat sen aikana muuttuneet moneen kertaan, mutta viime vuonna voimaan astunut tietosuoja-asetus ja vuoden alusta voimaan tullut tietosuojalaki ovat tuoneet omat haasteensa.
Tähän saakka eettinen toimikunta on arvioinut asioita ja juridistakin puolta on Ruddockin mukaan mietitty. Nyt se ei riitä.
– Me tarvitsemme lakimiehiä avuksi miettimään sanamuotoja siihen, miten tutkittavia informoidaan, että informaatio on varmasti yksilöityä ja että he varmasti tietävät, mihin tätä aineistoa annetaan.
Kansainvälisenä onnellisuuden päivänä keskiviikkona yliopisto käynnisti seuraavan Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 jäsenten aineiston keruun.