Metsähallituksen Luontopalvelujen asiantuntijat sekä 50 vapaaehtoista lintuharrastajaa kävivät läpi yli 1 000 maakotkan, muuttohaukan ja tunturihaukan sekä Pohjois-Suomen merkikotkan pesää ja tarkistivat pesinnän onnistumisen.
Tutkimuksen mukaan maakotkan pesintätulos oli hyvä lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia, jossa tulos oli erittäin huono.
Maakotkan asuttuja reviirejä löydettiin tänä vuonna 396, joissa havaittiin 157 onnistunutta pesintää. Rengastusikäisiä poikasia oli 193 kappaletta. Pesivän maakotkakannan koko on vuosittain 350–378 paria.
Pohjois-Suomen merikotkien pesintätulos puolestaan oli kokonaisuudessaan keskinkertainen, mutta pohjoisimmassa Lapissa huono. Tarkistetuista reviireistä asuttuja oli 122 ja pesintä onnistui 71 pesässä. Rengastusikäisiä poikasia oli kaiken kaikkiaan 102. Pohjois-Suomen pesivät merikotkakannan koko on 134–148 paria.
Muuttohaukan pesintätulos oli edellisvuoden tapaan huono. Asuttuja reviirejä löytyi 154 kappalessa, joissa pesintä onnistui 83 reviirillä. Rengastusikäisiä poikasia tilastoitiin 194. Tunturihaukan pesintätulos puolestaan oli keskimääräinen: tarkastuksissa löydettiin 13 asuttua reviiriä ja kymmenen onnistunutta pesintää, joissa oli 22 poikasta.
Metsähallituksen tiedotteen mukaan ainoastaan merikotka on Suomessa arvioitu elinvoimaiseksi, maakotka ja muuttohaukka puolestaan vaarantuneiksi. Surkein tilanne on äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellulla tunturihaukalla.
Petolintujen pesinnän seuranta on osa Luontopalvelujen luonnonsuojelutyötä. Maakotkan pesinnän onnistumista seurataan myös porotalouden kotkien reviiriperusteista korvausjärjestelmää varten.