Märän lumen tulo viikonvaihteessa nosti lumen vesiarvoja Pohjois-Pohjanmaalla niin paljon, että tulvan riski kasvoi merkittävästi. Aiemmin tulvariski oli vähäinen, sillä suuresta määrästä huolimatta talven aikana tullut lumi on ollut kevyttä hötylunta.
"Koko ajan tämä on menossa pahempaan suuntaan. Jos märkää lunta tulee vielä lisää, paino alkaa nousta nopeasti", sanoo rakennuttamispäällikkö Reino Enbuske Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.
Jäät ovat joissa 40--80 senttiä paksuja. Jäätä on sen verran, että ensi viikolla niitä aletaan sahata. Kone työskentelee ensiksi Nivalassa Lestijoella sekä Malisjoella ja tulee loppuviikolla Oulun seudulle Kiiminkijoelle.
Jääpatotulvat mahdollisia
Tälle ja ensi viikolle luvattu melko lämmin sää saattaa pienentää tulvan riskiä. Jos lumien sulaminen ajoittuu useaan ajanjaksoon tai pitkälle ajalle, tulva on vähäinen. Suurimmat tulvat on nähty silloin, kun lumet sulavat nopeasti ja kerralla. Oulun korkeudella se tapahtuu yleensä huhtikuun loppupuolella.
"Vuonna 2000 oli todella paha tulva, kun yhtäkkiä tuli pariksi viikoksi 10--14 asteen sää. Eikä silloin satanut edes vettä, mikä yleensä pahentaa tilannetta."
Jäät ovat Enbusken mukaan monin paikoin yllättävän ohuita. Lumi on toiminut eristeenä kovimmilla pakkasilla. Paikalliset kovatkin jääpatotulvat ovat silti aikanaan täysin mahdollisia, koska jää on suurelta osin sitkeää kohvajäätä.
Pohjois-Pohjanmaan jokien tulvahuiput ajoittuvat vapun molemmin. Lapissa tulvii vasta toukokuun ollessa pitkällä.
Ilmastonmuutos lisää tulvia
Tulvariski Suomessa on kasvamassa, koska ilmastonmuutos lisää sateisuutta. Ilmaston lämpeneminen lisää talvitulvia mutta vähentää kevättulvia Etelä- ja Keski-Suomessa, arvioivat ympäristöviranomaiset.
Lämpötilan nousu kasvattaa toistaiseksi kevättulvia Lapissa, missä ne alkavat vähentyä vasta myöhemmin, täydentää Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.
Tulevaisuuden tulvariskejä arvioivat Helsingissä maanantaina ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä Syken asiantuntijat.
Koska tulvien ajankohta on muuttumassa, niihin on varauduttava eri tavalla kuin tähän asti. Sopeutuminen vaatii ainakin rantarakentamisen rajoittamista, järvien pinnan säännöstelyn muutoksia ja penkereiden rakentamista. Maa- ja metsätalousministeriön vesihallintojohtaja Kai Kaatra lisää, että rantojen uudet asuinalueet on määrä suojata tulvien varalta kaavoituksella. Hankalampi haaste ovat jo osin rakennetut rannat.
"Tuolloinkin olisi huomioitava tasapuolinen kohtelu. Tulee suukopua, jos naapuri sai äskettäin rakentaa matalammalle paikalle kuin vastedes sallittaisi."
Tulvasuojelu eteni viime viikolla askeleen, kun hallitus hyväksyi lakiesityksen tulvariskien hallitsemiseksi. Painopiste on ennaltaehkäisyssä ja siinä, että koko maan tilanne tulee tarkasteluun yhdessä.
Suomi pyrkii nyt varautumaan lisääntyviin tulviin siten, että vesistöt on määrä arvioida ja käsitellä kokonaisuutena. Takavuosien tempoileva vesistöpolitiikka kuten Vuotos-kiista kertonevat, että näin ei ole aina ollut.
Kai Kaatran mukaan tavoitteena pitäisi olla, että tulvavahingot korvattaisiin vakuutuksista.
"Vaativaa tässä on se, miten siirrytään valtion korvausjärjestelmästä vakuutuksiin niin, että korvauksia saa aina jostakin."
