Kai Pajala
Hallituksen puheenjohtaja,
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP)
Koronaepidemia on haastanut suomalaista terveydenhuoltoa monella tavalla viimeisten kuukausien aikana.
Vaikka epidemia saatiin keväällä hyvin hallintaan, on Oulun yliopistollisessa sairaalassa yllläpidetty jatkuvasti valmiutta ottaa vastaan myös vaativinta tehohoitoa tarvitsevia koronapotilaita.
Jotta epidemian aiheuttama hoitojonojen kasvu ei jatkuisi, on samaan aikaan pyritty jatkamaan muuta toimintaa mahdollisimman normaalisti. Tällä on keskeinen merkitys myös sairaanhoitopiirin tasapainoiselle taloudelle. Vaikka hoitojonot ovat lyhentyneet kesän aikana, vasta syksyn epidemiatilanne näyttää, kuinka suuri vaikutus sairaalan toimintaan ja talouteen koronalla tulee olemaan.
Koronaepidemiasta huolimatta uuden sairaalan rakentaminen ja OYS 2030 -hanke on edennyt jopa hieman edellä aikataulusta. Hanke on tärkeä koko Pohjois-Suomen kannalta, jotta mm. koronaepidemian hoitamisen
kannalta kriittinen tehohoito ja muu vaativa erikoissairaanhoito säilytetään pohjoisessa myös jatkossa.
Keskeistä on varmistaa myös lääkärikoulutuksen jatkuminen, sillä pohjoinen on perinteisesti kouluttanut pääosin itse omat lääkärinsä.
Uuden sairaalan rakentaminen on mittava ja vaativa urakka, mutta niin on ollut myös vanhojen kiinteistöjen ylläpitäminen. Nykyisen 1960- ja 70- luvuilla rakennetun kiinteistömassan talotekniikka on vanhentunutta
ja rakennukset ovat tulleet elinkaarensa päähän.
Oman aikansa rakentamisen ratkaisuista ja materiaalivalinnoista johtuen vanhojen kiinteistöjen peruskorjaus olisi tullut uuden rakentamista kalliimmaksi. Lisäksi olisimme menettäneet mahdollisuuden resurssien
tehokkaampaan käyttöön.
Nykyisellään sairaalassa on yli 30 kilometriä erilaisia käytäviä. Rakennuskanta on matalaa ja tilat ovat hajallaan 17 hehtaarin tontilla. Tämä tekee osin mahdottomaksi sairaalan tehokkaan toiminnan ja resurssien yhteiskäytön. Tilat eivät myöskään sovellu 2020- ja 2030 -lukujen erikoissairaanhoidon tarpeisiin, sillä lääketiede ja hoitoprosessit ovat muuttuneet monella tavalla sairaalan elinkaaren aikana.
Uuden sairaalan asiakaslupaus on maailman älykkäin sairaala. Koronaepidemian myötä olemme saaneet huomata jälleen kerran suomalaisen terveydenhuollon olevan kiistatta yksi maailman tehokkaimmista ja älykkäimmin rakennetuista terveydenhuollon järjestelmistä.
Seuraavan vuosikymmenen aikana tulemme saamaan Pohjois-Suomeen sairaalan, joka on suunniteltu sekä toiminnallisesti että t iloiltaan asiakaslähtöiseksi ja tukemaan henkilöstön sujuvaa, tehokasta ja tuottavaa työtä.