Poh­din­ta te­ho­hoi­to­po­ti­lai­den siir­tä­mi­ses­tä Uu­del­ta­maal­ta maa­kun­tiin on käyn­nis­tet­ty Suo­mes­sa

Toistaiseksi on epäselvää, miten potilaat siirretään maakuntiin, jos tehohoidon tarpeessa olevien määrä kasvaa Uudellamaalla liian suureksi.

Tehohoidossa koronapotilaita hoidetaan hengitysvajauksen takia. Kuva Taysin tehohoito-osastolta vuodelta 2018.
Tehohoidossa koronapotilaita hoidetaan hengitysvajauksen takia. Kuva Taysin tehohoito-osastolta vuodelta 2018.
Kuva: Timo Marttila

Toistaiseksi on epäselvää, miten potilaat siirretään maakuntiin, jos tehohoidon tarpeessa olevien määrä kasvaa Uudellamaalla liian suureksi.

Tehohoitopotilaiden siirtäminen Uudeltamaalta maakuntiin voi tulla ajankohtaiseksi Suomessa, jos tehohoidon tarpeessa olevien määrä kasvaa. Pohdinta on jo käynnistetty, kertoo hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä sähköpostitse Lännen Medialle.

Valmistelut ovat Kumpulaisen mukaan pohdintavaiheessa, mutta toimeenpanoa ei ole aloitettu.

Vielä ei ole tiedossa, miten potilaita mahdollisesti siirrettäisiin maakuntiin. Kuljetusvaihtoehtoja selvitetään Kumpulaisen mukaan erikseen jatkossa.

VR:n viestintäjohtaja Tatu Tuominen sanoo, ettei VR:ltä ole tiedusteltu osallistumisesta potilaiden kuljetukseen.

Siirtojen tarpeen todennäköisyyttä Kumpulainen ei osaa arvioida.

– Mahdollisuuteen varaudutaan, hän kertoo.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) pohditaan tällä hetkellä ensisijaisesti sitä, miten paljon on mahdollista kasvattaa tehohoitokapasiteettia Husissa, kertoo va. hallintoylilääkäri Teppo Heikkilä.

– Erilaisia skenaariovaihtoehtoja me tällä hetkellä pohdimme kovasti, Heikkilä sanoo.

Hus kertoi viime viikolla varautuvansa koronavirusepidemiaan yli kaksinkertaistamalla tehohoidon kapasiteetin. Tällä hetkellä tehohoitotilanne on Heikkilän mukaansa Husissa kohtuullisen hyvä.

– Tällä hetkellä pärjätään vielä.

– Mutta kyllä tietenkin sekin vaihtoehto on pohdinnassa, että jos tarve on ja jos muualla on tehohoitoresurssia, sekin voi tulla kyseeseen, että potilaita siirretään muihin maakuntiin tehohoitoon, Heikkilä sanoo,

Tehohoitoa hengitysvajaukseen

Tehohoitoon tulee kriittisesti sairaita potilaita. Koronavirustartunnan saanut voi joutua tehohoitoon tulehduksen aiheuttaman keuhkovaurion takia, mikä johtaa hengitysvajaukseen, kertoo Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen.

Tehohoidossa valvotaan, tuetaan ja tarvittaessa korvataan vakavasti sairastuneen potilaan pettäviä elintoimintoja. Lisäksi tehohoidon tehtävänä on hoitaa häiriöiden taustalla olevia syitä, selviää Suomen tehohoitoyhdistyksen eettisistä ohjeista.

Tehohoito on tarpeen silloin, kun potilaalla on joko elintoimintahäiriö, joka vaarantaa hengissä pysymisen, tai uhka sellaisesta. Tehohoito voidaan aloittaa, jos potilaalla arvioidaan olevan mahdollisuudet hyvään toipumiseen.

Tehohoidossa hengitystä ja verenkiertoa tuetaan hengityslaitteella sekä verenkierron tukihoidoilla, selviää Husin tiedotteesta.

Teho-osastolla vietetään keskimäärin kolme vuorokautta, mutta joissain tapauksissa hoito voi kestää viikkoja.

Tehohoitopotilaiden siirtoon on jo varauduttu maakunnissa.

Tyksin teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen kertoo sähköpostitse, että Suomessa on valmistauduttu tarvittaessa jakamaan eri erityisvastuu- eli erva-alueiden tehohoitoresursseja potilaskuorman kasvaessa valtakunnallisesti keskitetysti.

Tilanteeseen on varauduttu myös Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays).

– Olemme varautuneet siihen, että tehohoidon paine kohdistuu maakuntiin hieman eri aikoina. Tällöin teemme yhteistyötä sairaanhoitopiirien välillä ja autamme puolin ja toisin mahdollisuuksien mukaan, kertoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Taysin johtajaylilääkäri Juhani Sand tekstiviestillä.