Suomessa pk-yrityksen kasvun rahoitus kulkee yllättävän usein yhtä reittiä pitkin. Kun yrittäjä hakee rahoitusta investointiin, kansainvälistymiseen tai kasvuun, ensimmäinen ovi on pankki. Usein se on myös käytännössä ainoa realistinen vaihtoehto.
Jos pankkilaina ja vakuudet eivät riitä, vaihtoehtoja ei Suomessa ole yhtä laajasti kuin monissa verrokkimaissa. Tämä ei ole yrittäjän valinta vaan meidän rahoitusjärjestelmän rakenne.
Monessa muussa maassa yritys rakentaa rahoituspaketin useasta lähteestä. Pankin rinnalla toimivat pääomasijoittajat, kasvurahastot, joukkorahoitus, private credit -rahastot sekä erilaiset välirahoituksen muodot. Yritys voi yhdistää velkaa ja omaa pääomaa tilanteen mukaan. Se tekee kasvun rahoittamisesta joustavampaa ja riskin jakamisesta laajempaa.
Suomessa järjestelmä on edelleen vahvasti pankkivetoinen. Finnveran kaltaiset instrumentit tukevat yrityksiä tärkeällä tavalla, mutta niiden keskeinen tehtävä on usein täydentää pankkirahoitusta esimerkiksi takauksilla. Käytännössä suuri osa yritysrahoituksesta kulkee edelleen pankkikanavan kautta.
Kansainvälinen vertailu tekee eron näkyväksi. Yhdysvalloissa pääomamarkkinat ovat huomattavasti Eurooppaa laajemmat, ja kasvuyritysten rahoituksessa riskipääoma ja erilaiset velkarahastot ovat arkipäivää. Ruotsissa kotitalouksien laaja sijoittaminen rahastoihin ja osakkeisiin luo vahvan kotimaisen sijoittajapohjan kasvuyrityksille. Tanskassa taas julkiset rahoitusinstrumentit yhdistävät lainoja, pääomasijoituksia ja takauksia samaan kokonaisuuteen.
Suomessa pääomia ei välttämättä ole vähemmän. Keskeinen ero on siinä, että ne kanavoituvat yritysten kasvuun kapeamman rahoituskanavan kautta.
Tällä on merkitystä erityisesti kasvua hakeville pk-yrityksille. Yritys, joka haluaa rakentaa vientiä tai skaalata liiketoimintaansa nopeasti, tarvitsee usein useita rahoituslähteitä eri vaiheissa. Alkuvaiheessa tarvitaan riskipääomaa, kasvuvaiheessa välirahoitusta ja kansainvälistymisessä usein usean rahoittajan yhdistelmää.
Rahoituksen saatavuus on viime vuosina myös vaikeutunut erityisesti alkavilla yrityksillä ja uutta kasvua hakevilla yrityksillä. Kun pankkien luotonanto kiristyy, siitä voi pahimmillaan tulla kasvun pullonkaula. Silloin investointi ja kasvu jäävät tekemättä.
Suomen talous tarvitsee lisää kasvuyrityksiä, vientiä ja investointeja. Siksi yritysrahoituksen putkea on pakko leventää. Tarvitsemme vahvemmat pääomamarkkinat, enemmän kasvurahastoja ja uusia vaihtoehtoja pankkilainan rinnalle.
Myös julkisten rahoitusinstrumenttien roolia kannattaa tarkastella niin, että ne täydentävät markkinaa nykyistä monipuolisemmin. Pankkirahoitukseen kohdistuva mahdollinen kotikutoinen lisäsääntely on purettava välittömästi.
Pk-yritykset muodostavat suomalaisen talouden perustan. Niiden kasvua ei kannata rakentaa järjestelmälle, jossa lähes kaikki kulkee yhden rahoitusluukun kautta. Yrittäjänkin kannattaa nyt valppaana tutkia kaikki muutkin mahdollisuudet, joita on kuitenkin jonkin verran olemassa. Talous kasvaa silloin, kun rahoitusta on tarjolla useasta suunnasta ja yrityksellä on todellinen mahdollisuus valita.