Eläkevakuutussäästämistä tukemaan tarkoitettu veroetu ei toimi odotetulla tavalla. Eläkesäästäjälle porkkanaksi suunnatusta veroedusta siirtyy selvitysten mukaan jopa puolet tuotteita markkinoivien yhtiöiden hyväksi.
Eläkevakuutustuotteiden veroetu on yksi avainkysymyksistä, kun erilaisten säästämismuotojen tasapuolista kohtelua selvittävä työryhmä jättää marraskuussa loppumietintönsä, myöntää lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa.
Muiden maiden tavoin Suomessakin etsitään kuumeisesti keinoja tavoitteellisen pitkäaikaissäästämisen lisäämiseksi.
On suotavaa, että yhä useampi meistä varautuisi vapaaehtoisesti eläketurvansa kartuttamiseen. Siksi parhaillaan selvitetään sitä, millaisin verotuksellisen keinoin kansalaisia siihen mahdollisesti voitaisiin rohkaista, toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos (r.) huomauttaa.
Wideroos sanookin odottavansa erityisen kiinnostuneena, millaisiin esityksiin pankinjohtaja Matti Louekosken johtama työryhmä päätyy, kun se ensi marraskuussa jättää lopullisen mietintönsä.
Uskottavaa ministeri Wideroosin mielestä on, että työryhmä tarkastelee kriittisestikin eläkevakuutussäästämisen saamaa verokohtelua, sillä porkkanaksi tarkoitetusta veroedusta näyttää selvitysten mukaan jäävän jopa puolet tuotteita tarjoavien yhtiöiden taskuihin.
Kilpailua halutaan lisätä
Nykyistä avoimempi kilpailu ja monipuolisempi tarjonta ovat yleisteemat, joita tässä haluttaisiin lähestyä, lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa näkee.
Mutta työryhmällä ei ole Sarsan mukaan ainakaan vielä toistaiseksi tiedossaan yksinkertaisia vastauksia: "mutta ilmeisestikään henkivakuutus ei ole kuluttajan kannalta läheskään paras väline tavoitteelliseen pitkäaikaissäästämiseen".
Sarsan mukaan pulmalliseksi osoittautunutta henkivakuutustuotteiden veroetua voidaan lähestyä kahdesta suunnasta: muutos saataisiin aikaan joko poistamalla veroetu tai saattamalla joku sen kanssa kilpaileva säästämismuoto verotuksellisesti samanarvoiseen asemaan.
Ensimmäistä vaihtoehtoa Sarsan mukaan puoltaisi erityisesti se, että säästöhenkivakuutuksille myönnettävästä veroedusta näyttää siirtyvän jopa puoletkin tuotteen tarjoajalle.
Työryhmässä työ on kuitenkin vielä pahasti kesken, eikä lainsäädäntöneuvos Sarsan mukaan siksi ole mahdollista ennakoida millaisen kannan työryhmä lopulta asiaan ottaa.
Lisää vertailtavuutta
Työryhmän helmikuussa julkaisemassa välimietinnössä hahmoteltiin kuitenkin jo toimia, joita tarvitaan pitkäaikaissäästäminen edistämiseksi.
Tavoitteeksi nähtiin erilaisten säästötuotteiden asettaminen eduiltaan mahdollisimman tarkoin samalle viivalle, sekä edistämällä niiden keskinäistä vertailtavuutta.
Kummankin suhteen työryhmän tehtävä on varsin haasteellinen, Sarsa valottaa.
Hänen mukaansa esimerkiksi pelkästään eri tuotteiden kulujen vertailumahdollisuus ei yksin auta, kun tuotto-odotukset ja riskit voivat vaihdella suurestikin.
Joka tapauksessa nyt selvitetään sitä, miten eri vaihtoehtojen tuoteinformaatiota voitaisiin oleellisestikin parantaa nykyisestään, Sarsa kertoo.
Työryhmä tarkastelee lähinnä neljän säästötuotteen; henkivakuutuksen, sijoitusrahaston, suoran osakesijoituksen ja pankkitalletuksen tasavertaistamista.
Jo väliraportissaan Siva-työryhmä näki ne keskenään kilpaileviksi säästötuotteiksi ja painotti niiden nykyistä tasapuolisemman sääntelyn tarvetta.
"Siksi tulisi harkita muun muassa eläkevakuutusmaksuja nykyisin koskevan verovähennysoikeuden ulottamista soveltuvin osin myös muuhun sidottuun pitkäaikaissäästämiseen", se viestitti.
